Suppilopikarikulttuuri
Suppilopikarikulttuuri oli nuoremmalla kivikaudella Pohjoisessa Keski-Euroopassa vallinnut maanviljelykulttuuri, joka rakensi muun muassa megaliittihautoja. Kulttuuri vallitsi 4000–2700 eaa. Tämä kulttuuri oli varhaisin Pohjois-Saksan maanviljelykulttuuri noin 4500 eaa. alkaen[1].
Kulttuuri vaikutti Pohjois-Saksassa, Pohjois-Puolassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Tätä maanviljelykulttuuria edelsi mesoliittinen Ertebøllen kulttuuri. Saksassa kulttuuria kutsutaan nimellä Trichterbecher eli TRB. Kulttuuri oli piikivipohjainen. Suppilopikarikulttuurin kannattajat rakensivat suuria kivisiä hautoja, megaliittihautoja joihin liittyi maarakennelmia.
Suppilopikarikulttuurin aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suppilopikarikulttuurin jako Schleswig-Holsteinissa Tanskan ja Saksan rajan tienoilla.
- Vanhempi suppilopikarikulttuuri, pohjoisen varhaisneoliittinen
- Wangels-vaihe (4100–3800 eaa.)
- Siggenebben-vaihe (3800–3500 eaa.)
- Fuchsbergstufe-vaihe (3500–3300 eaa.)
- Nuorempi keskineoliittinen (Keskineoliittinen A, "MN A-IV") (3300–2800 eaa.)
Suppilopikarikulttuurin alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suppilopikarikulttuuria esiintyi Alankomaista Puolaan, sekä Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Josef Kostrzewski lajitteli kulttuurin viiteen alueelliseen ryhmään:
- Koillisryhmä Etelä-Puolassa ja Ukrainassa.
- Länsiryhmä Alankomaissa, Emsin ja Weserin välisellä alueella.
- Pohjoisryhmä Pohjois-Saksan keskiosissa ja Etelä-Skandinaviassa.
- Itäryhmä Pohjois-Puolassa
- Eteläryhmä Keski-Saksassa ja Tšekissä.
- Baalberge
- Bernburg
- Salzmünde
- Walternienburg
Suppilopikarikulttuurin aikalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vinčan kulttuuri Balkanilla
- Jamnakulttuuri Ukrainassa
- Nauhakeraaminen kulttuuri (eli LBK) Länsi-Ranskassa, Sveitsissä, Etelä-Saksassa, Tšekissä, Kroatiassa, Bosniassa
- Lengyelin kulttuuri Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa
- Tripoljen kulttuuri Länsi-Ukrainassa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pter Bellwood: First Farmers. Blackwell 2005, s. 69.
