Karen Blixen
| Karen von Blixen-Finecke | |
|---|---|
| Salanimet | Isak Dinesen |
| Syntynyt | 17. huhtikuuta 1885 |
| Kuollut | 7. syyskuuta 1962 (77 vuotta) |
| Ammatit | kirjailija |
| Kansallisuus | tanskalainen |
|
|
|
Paronitar Karen Christence von Blixen-Finecke (o.s. Dinesen; 17. huhtikuuta 1885 – 7. syyskuuta 1962) oli tanskalainen kirjailija, joka kirjoitti teoksia sekä tanskaksi että englanniksi. Erityisesti englanninkielisessä maailmassa hänet tunnetaan hyvin myös kirjailijanimellä Isak Dinesen.
Blixen avioitui vuonna 1913 paroni ruotsalaisen paronin Bror von Blixen-Finecken kanssa ja muutti tämän kanssa pitämään kahvifarmia Brittiläisen Itä-Afrikan (nykyisen Kenia) lähelle Nairobia. Siellä asuessaan hän sai kuppataudin, josta ei parantunut koskaan. Blixen oli julkaissut novelleja salanimellä Osceola tanskalaisissa aikakauslehdissä jo vuodesta 1905, ja palattuaan Tanskaan hän alkoi kirjoittaa romaaneja. Saadakseen ne varmemmin läpi kustantajalta hän otti käyttöön miehisen salanimen Isak Dinesen.
Blixen tunnetaan erityisesti novellituotannostaan. Hänen loistavat tarinankertojankykynsä käyvät ilmi jo varhaisessa novellikokoelmassa Seitsemän salaperäistä tarinaa (1934). Blixen ei saanut milloinkaan Nobelin kirjallisuuspalkintoa, mutta Ernest Hemingway totesi eräässä haastattelussa oman palkintonsa vuonna 1954 saatuaan, että esimerkiksi Blixen olisi ansainnut sen häntä paremmin[1].
Blixenin tuotantoa on elokuvattu suhteellisen niukasti, etupäässä televisiolle. Kaksi tunnetuinta laajakangaselokuvaa ovat kumpikin 1980-luvulta. Sydney Pollackin elämäkertaelokuva Minun Afrikkani (1985) perustuu Blixenin muistelmateoksiin ja kirjeenvaihtoon sekä hänestä kirjoitettuihin elämäkertoihin. Se keskittyy kirjailijan Afrikan-vuosiin. Gabriel Axelin elokuva Ranskalainen illallinen (1987) pohjautuu Blixenin vuodelta 1950 peräisin olevaan novelliin ”Babetten pidot”, joka on ilmestynyt kokoelmassa Kohtalotarinoita.
Suomennetut teokset[muokkaa]
| Suomennos | Vuosi | Suomentaja | Alkuteos | Vuosi | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|---|
| Eurooppalaisena Afrikassa | 1938 | Werner Anttila | Den afrikanske farm | 1937 | 10. painos 1997 |
| Talvisia tarinoita | 1944 | Juho Tervonen | Vinter-Eventyr | 1942 | Sisältää novellit
|
| Koston tie | 1946 | Lauri Hirvensalo | Gengældelsens Veje | 1944 | romaani salanimellä Pierre Andrézel |
| Seitsemän salaperäistä tarinaa | 1956 | Eija Palsbo | Syv fantastiske fortællinger | 1934 | Sisältää novellit
|
| Viimeiset tarinat | 1957 | Mikko Kilpi | Sidste fortællinger | 1957 | 12 novellia |
| Kohtalotarinoita | 1958 | Mikko Kilpi | Skæbne-Anekdoter | 1958 | Sisältää novellit
|
| Varjoja ruohikolla | 1961 | Mikko Kilpi | Skygger på Græsset | 1960 | muistelma |
| Ehrengard ja muita kertomuksia | 1963 | Mikko Kilpi ja Kyllikki Villa | Ehrengard | 1963 | Sisältää novellit
|
- valikoima Neljä tarinaa (1964) sisältää jo aiemmin suomeksi julkaistut novellit "Laivapojan tarina", "Peter ja Rosa", "Babetten pidot" ja "Kummitushevoset".
- Seitsemän salaperäistä tarinaa on julkaistu 1965 kahtena niteenä:
- Norderneyn tuhotulva ja kolme muuta salaperäistä tarinaa
- Helsingörin perhejuhla ja kaksi muuta salaperäistä tarinaa.
- Suuret tarinat (1985) sisältää yhteisniteenä kokoelmat Seitsemän salaperäistä tarinaa ja Talvisia tarinoita.
- Blixenin novelleja sisältyy useisiin antologioihin. Lyhennelmä teoksesta Eurooppalaisena Afrikassa on ilmestynyt 1991 kokoelmassa Kirjavaliot. Neljä lyhennettyä menestysteosta (suom. Anna-Maija Viitanen).
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Judith Thurman: Karen Blixen. Tarinankertojan elämä. Suomennos Mikko Kilpi. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12706-X
Lähdeviitteet[muokkaa]
- ↑ David Sandison: Ernest Hemingway. Suom. Päivi Paappanen. Helsinki Jyväskylä: Gummerus, 1998. S. 141–142
Sivulta puuttuu