Dogma 95

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dogma 95 (tansk. Dogme 95) on elokuvan taiteellinen suuntaus. Sen aloittivat vuonna 1995 tanskalaiset elokuvaohjaajat Lars von Trier, Thomas Vinterberg, Kristian Levring ja Søren Kragh-Jacobsen.

Dogma-suuntauksen tarkoituksena on kasvattaa elokuvanteon "puhtautta" pyrkimällä eroon kaikista tekijöistä, jotka tuovat elokuvaan ylimääräistä pintakiiltoa ja kikkailua, ja keskittymällä vain elokuvan sisällön kannalta olennaisiin asioihin. Tarkoituksena on, että elokuvan ohjaaja ei ota "taiteellista" näkökantaa, vaan kertoo totuuden hahmoista, paikoista ja tilanteista. Trier ja Vinterberg keksivät tätä silmällä pitäen säännöstön, "siveyslupauksen", johon kuuluvat seuraavat kohdat:

  1. Elokuva tulee kuvata vain aidoilla kuvauspaikoilla. Rekvisiittaa tai lavasteita ei saa tuoda paikalle. (Jos tiettyä esinettä tarvitaan juonen kannalta, kuvauspaikka on valittava niin että sellainen löytyy valmiina.)
  2. Ääntä ei saa tuottaa kuvista irrallaan, tai päinvastoin. (Musiikkia ei saa lisätä elokuvaan jälkeenpäin, vaan sitä saa kuulua elokuvassa vain, jos sitä sattuu kuulumaan kuvaustilanteessa taustalla.)
  3. Kameran kuuluu olla käsivaralla. Vain kehon aikaansaama kameran liike tai vakaus on sallittua. (Ei ole sallittua kuvata jalustalta tai muulta tuelta. On kuvattava paikassa, jossa kuvattavat tapahtumat tapahtuvat.)
  4. On käytettävä värifilmiä. Erityistä elokuvavalaistusta ei saa käyttää. (Yhden kameraan liitetyn valaisimen käyttö on sallittu. Alivalottuneet kohtaukset on leikattava pois. )
  5. Optiset tehosteet ja suotimet ovat kiellettyjä.
  6. Elokuvassa ei saa olla pinnallista toimintaa. (Murhat, aseet, jne. ovat kiellettyjä.)
  7. Ajalliset ja paikalliset siirtymät eivät ole sallittuja. (Elokuvan on tapahduttava tässä ja nyt, ikään kuin reaaliajassa.)
  8. Genre-elokuvat eivät ole sallittuja.
  9. Elokuva pitää siirtää 35 millimetrin filmille käyttäen normaalia 4:3 kuvasuhdetta. (Aiemmin sääntö vaati että elokuva on myös kuvattava 35 mm filmille, mutta sääntöä löysättiin pienen budjetin elokuvien tekemisen helpottamiseksi.)
  10. Ohjaajaa ei saa mainita elokuvan tiedoissa.

Pitää huomata, että nykyisin näistä asioista ei pidetä tarkkaa kirjaa eikä niiden noudattamista valvota tarkasti, koska tekijät eivät koe Dogmaa "brändiksi" eikä heillä ole tarkistuksiin resursseja. Sääntöjen noudattaminen on täysin elokuvan tekijöiden omantunnon varassa. Elokuvan tekijät kiertävät tai vääntävät myös sääntöjä jonkin verran. Joskus tekijät myös myöntävät rikkoneensa sääntöjä; esimerkiksi Thomas Vinterberg tunnusti verhonneensa erään ikkunan elokuvaa Juhlat (Festen, 1998) tehtäessä, mikä rikkoo lavaste- ja valaistussääntöä. Kaikilla säännöillä ei edes ole tarkkaa määritelmää; on vaikeaa sanoa, mikä on "genre-elokuva" (Dogma-elokuvathan ovat sinällään jo oma genrensä) tai mitä on "pinnallinen toiminta". Lisäksi on huomattava, että vaikka ohjaajaa ei saa mainita krediiteissä, he osallistuvat kyllä usein elokuvan markkinointiin ja elokuvan ulkopuolella heidät useimmiten korotetaan ohjaajiksi.

Dogman ansiosta tanskalainen elokuva nousi pohjoismaisen elokuvan piiristä kansainvälisesti menestyneimmäksi. Tunnettuja nimiä on suuntauksen perustajien lisäksi myös Susanne Bier.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harri Römpötti, Tanskan dogmasta Hollywoodiin, Helsingin Sanomat 6.7.2010 sivu B 11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dogme 95 Nimbus Film & Zentropa Entertainment. (englanniksi)
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.