Nikolai Frederik Severin Grundtvig

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Grundtvig vuonna 1843 C. A. Jensenin kuvaamana.

Nikolai Frederik Severin Grundtvig (etunimi myös muodossa Nikolaj) (8. syyskuuta 1783 Udby2. syyskuuta 1872 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi ja kirjailija. Hän oli kansanopistoliikkeen perustaja ja uskonnollinen uudistaja (grundtvigilaisuuden perustaja).[1]

Grundtvig kuului vanhaan luterilaisen pappissukuun, ja hän suoritti itsekin teologian maisterin tutkinnon. Toisaalta häntä kiinnostivat kansan muinaisuskonnot. Vuosina 1825–1837 hän ei saanut hoitaa pappisvirkaa, koska hänen ajatuksiaan pidettiin poikkeavina.[1]

Grundtvig halusi herättää kansan taisteluhengen, jotta sen keskuuteen syntyisi yhteinen kansallisuushenki. Sen avulla kansasta tulisi elävä ja luova kokonaisuus. Kristillisyys liittyy Grundtvigin mielestä tähän siten, että ihmisen on voitava elää rikkaasti, jotta hän sen avulla kasvaisi kristityksi.[1]

Kasvatuksen piti Grundtvigin mielestä pohjautua kansallishenkeen, elävään kristillisyyteen, mielipiteen vapauteen ja harkittuihin näkemyksiin. Hän oli kiinnostunut ennen kaikkea aikuisopiskelun kehittämisestä. Vuonna 1844 perusti kansanopistolaitoksen edistämään tavoitteitaan. Kansanopistoaate saikin voimakasta vastakaikua Tanskassa ja muissa pohjoismaissa.[1]

Grundtvigin muistolle omistettu Grundtvigin kirkko Grundtvigs Mindekirke on rakennettu 1921–1940 Kööpenhaminaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Otavan suuri ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), s. 1537. Otava, 1977. 951-1-04170-3.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Frederik Severin Grundtvig.