Muhammad-pilapiirrosjupakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muhammadin kasvot. - Jyllands-Posten -lehdessä julkaistut kiistanalaiset Muhammad-pilapiirrokset, syyskuulta 2005.

Muhammad-pilapiirrosjupakka alkoi kahdentoista profeetta Muhammadia esittävän pilapiirroksen julkaisemisesta Tanskan suurimman päivälehden Jyllands-Postenin sivuilla 30. syyskuuta 2005. Lehti ilmoitti halunneensa asiasta käydyn julkisen keskustelun kautta kokeilla, onko sananvapaus Tanskassa kaventunut maahan muuttaneiden muslimien vaikutuksesta. Kysymys nousi esille, koska islamilaisuudesta kertovaan lastenkirjaan oli vaikea saada kuvittajia. Islamin valtasuuntaus sunnalaisuus on lähtökohtaisesti kuvakielteinen.

Islamilaisen maailman reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat muslimit sekä Tanskassa että muualla suuttuivat kuvista, sillä islamilaisessa perinteessä ei pidetä hyväksyttävänä kuvata profeettaa. Erityisen loukkaavaksi koettiin Kurt Westergaardin kuvaa, jossa profeetta Muhammadilla on turbaanissaan pommi, jossa lukee islamilainen uskontunnustus: ”Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa.” Se yhdistää profeetan suoraan terrorismiin.

Islamilaisten maiden diplomaattien tapaamispyyntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosnia ja Hertsegovinan ja Turkin suurlähettiläiden lisäksi Afrikasta Algerian, Egyptin, Libyan ja Marokon, Aasiasta Indonesian, Irakin, Iranin, Pakistanin sekä Saudi-Arabian suurlähettiläät sekä palestiinalaishallinnon yleisvaltuuskunnan päällikkö allekirjoittivat Tanskan pääministerille 25. lokakuuta 2005 kirjeen, jossa he pyysivät tapaamista asiaa koskien. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen ei suostunut tapaamaan diplomaatteja vedoten siihen, ettei hän voinut puuttua lehdistön vapauteen.

Vastaukseen tyytymättömät tanskalaiset aktiivimuslimit eivät kuitenkaan tyytyneet tähän vaan matkustivat Lähi-itään etsimään tukea asialleen.

Lähi-idässä vihan lietsomiseen käytetyt väärennetyt kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmä tanskalaisia imaameja, muun muassa Ahmed Akkari ja Abu Laban matkustivat Lähi-idässä, missä esiteltiin asiasta eri Lähi-idän maissa puhuessaan kolmea alatyylistä pilakuvaa, joita ei kuitenkaan Jyllands-Postenissa ollut julkaistu.[1]

Tanskalaisen lehden Ekstra Bladetin haastattelussa 5.2.2006 pilakuvaprotestin edustajana toiminut Ahmed Akkari perusteli väärennettyjen piirrosten käyttämistä sillä, että ne auttoivat näyttämään, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat.[2]

Ostoboikotteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuman seurauksena joissain islaminuskoisissa maissa kuten Saudi-Arabiassa ja Egyptissä on järjestetty laajoja tanskalaistuotteiden boikotteja. Boikottilistoille ovat joutuneet esimerkiksi Legot, Carlsberg-oluet ja meijeriyhtiö Arla, joka pysäytti Riadissa sijaitsevan tehtaansa. Vaikutusta oli myös lääketehdas Novo Nordiskille ja Danfossille.

Boikotti iski raskaasti etenkin tanskalaiseen Arlaan, joka ilmoitti Lähi-idän liiketointen olevan ”raunioina”.[3] Arla lomautti jo aiemmin 125 työntekijää ja lyhensi 40 työpäivää.[4]

Myös norjalaistuotteita boikotoitiin. Myös Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab kutsui kuvia loukkaaviksi ja sanoi, että suomalaiset muslimit ovat ryhtyneet boikotoimaan tanskalaisia tuotteita.[5]

Huhtikuussa 2006 Osama Bin Laden vaati länsimaisia ja yhdysvaltalaisia tuotteita boikottiin pilakuvien vuoksi.

Diplomatiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut muslimimaat kutsuivat myös diplomaattejaan kotiin Tanskasta. Tietyt ääriainekset jopa uhkasivat tanskalaisten ja norjalaisten henkeä. Ajoittain puhuttiin myös ruotsalaisten olevan vaarassa. Tanskalaisten ja norjalaisten käskettiin lähteä palestiinalaisalueilta. 30. tammikuuta palestiinalaiset poistivat EU:lle Gazassa työskentelevät tanskalaiset ja norjalaiset.[6]

Tanskalaiset Abu Laban ja Ahmed Akkari kiersivät yli kymmenessä islamilaisessa maassa kertoen, miten heikosti islaminuskoisia Tanskassa kohdellaan.

Mielenosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan ja Norjan lippuja poltettiin laajoissa mielenosoituksissa muslimimaissa. Palestiinalaisalueella poltettiin lisäksi Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin kuvia 1. helmikuuta 2006. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan mielenosoituksissa ei ole kyse vihasta vaan islamilaisessa maailmassa yleisestä tavasta reagoida asioihin. Nämä reaktiot saattavat Hämeen-Anttilan mukaan kulttuurierojen takia tuntua skandinaaveista ylimitoitetulta.[7]

Lännessä korostettiin sananvapautta, johon puuttumista ei ole katsottu sopivaksi. Boikottia vastaan jopa järjestettiin "osta tanskalaisia tuotteita"-kampanja. Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen sanoi olevansa sanaton siitä, että ihmiset, joiden on annettu tulla asumaan Tanskaan, ovat kampanjoimassa ympäri arabimaita lietsoen vihaa Tanskaa ja tanskalaisia kohtaan. 2. helmikuuta Fogh Rasmussen esiintyi al-Arabiya-kanavalla, jossa hän kiisti Tanskan hallituksen vastuun kuvista ja toivoi, ettei kriisiä syvennettäisi entisestään.[8]

Jotkut muslimit kuitenkin myös puolsivat pilapiirrosten uudelleenjulkaisua, jotta jokainen voisi itse päättää ovatko ne loukkaavia. Eräät myös huomauttivat, että juutalaisia ja Israelia demonisoivat pilapiirrokset ovat yleisiä arabilehdistössä.

Tappo- ja pommiuhkauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilapiirrokset tehneiden henkeä uhattiin. Jyllands-Postenin päätoimitus evakuoitiin pommiuhan takia. 30. tammikuuta islamistinen organisaatio nimeltään mujahediiniarmeija yllytti terrori-iskuihin kaikki mahdollisia kohteita vastaan Tanskassa ja Norjassa.

Norjan puolustusvoimain tutkimuslaitoksen FFI:n Brynjar Lian mukaan Jyllands-Posten lehti on selvästi tärkein maali jihadisteille Euroopassa.[9]

Eräs reaktio vaati Euroopan unionin niiltä mailta, joissa ilmestyvissä lehdissä piirrokset julkaistiin, anteeksipyyntöä uhkavaatimuksena. Al-Aksan marttyyrien prikaatit vaati 2. helmikuuta 2006 kello 20:een mennessä anteeksipyyntöä. Runsas tunti uhkavaatimuksen määräajan kulumisesta umpeen Nablusissa kidnapattiin saksalainen Christoph Kasten lyhyeksi aikaa. Hänet vapautettiin kuitenkin pian.[10]

4. helmikuuta 2006 ilmoitettiin sähköpostilla, että alankomaalaisen De Volksrant -lehden toimituksessa olisi pommi. Sitä ei ollut.

8. helmikuuta 2006 lupasi talebanien eräs komentaja, mullah Dadullah, 100 kiloa kultaa pilapiirtäjän murhaamisesta. Norjalaisen, tanskalaisen tai saksalaisen sotilaan surmaamisesta hän lupasi viisi kiloa kultaa. Kyseisiä kansallisuuksia oli noihin aikoihin ISAF-joukoissa Afganistanissa.[11]

Lähetystöjen polttamisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. helmikuuta syyrialaiset mielenosoittajat Damaskoksessa polttivat Tanskan suurlähetystörakennuksen. Mielenosoittajien mennessä polttamaan myös Norjan suurlähetystöä poliisi hajoitti mielenosoituksen vesitykein ja kyynelkaasun avulla. Myös mielenosoittajien tie Ranskan suurlähetystöön estettiin. Syyrian hallitus päätyi myöhemmin maksamaan tapauksesta Norjalle 7,2 miljoonan kruunun vahingonkorvaukset. Pääartikkeli: Muhammed-piirrosjupakan diplomatia

Väkivaltaisia mielenosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanissa väkijoukko tunkeutui 7. helmikuuta 2006 Meimanassa NATO-joukkojen leiriin. Mielenosoittajien joukosta ammuttiin myös rynnäkkökiväärillä ja heiteltiin käsikranaatteja. Kaksi norjalaista ISAF-rauhanturvaajaa loukkaantui. Paikallinen poliisi ampui kolme mielenosoittajaa. Rauhanturvaajat ampuivat kumiluoteja ja käyttivät kyynelkaasua. Leirissä olleilla kymmenellä suomalaisella ei ollut vastaavia varusteita ja he ampuivat vain varoituslaukauksia.

Pilakuvien julkaisut muissa tiedotusvälineissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cox & Forkumin jupakkaa käsittelevä pilakuva, joka ei kuulu Jyllands Postenin pilakuviin. Kuvassa Muhammed saa kuulla, että hänellä on isompiakin imago-ongelmia kuin pilakuvat.

Pilakuvia on Jyllands-Postenin jälkeen julkaistu ainakin 30 maan lehdissä, muun muassa kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta.

Ensimmäisenä osan kuvista julkaisi 17. lokakuuta egyptiläinen Al-Fagr-lehti. Sen julkaisemisesta ei kuitenkaan aiheutunut vielä suurta maailmanlaajuista skandaalia. Vasta kun myöhemmin myös pieni evankelinen norjalaislehti Magazinet sekä brysseliläinen lehti julkaisi kuvat 10. tammikuuta, kohu eskaloitui helmikuussa ja muiden lehtien alkaessa julkaista pilakuvia.

1. helmikuuta 2006 ranskalaislehti France Soir julkaisi kuvat ja saksalainen Die Welt julkaisi osan kuvista. Kuvia oli myös Berliner Zeitungissa. Myös italialaiset La Stampa ja Corriere della Sera sekä espanjalainen Barcelonassa ilmestyvä El Periodico julkaisivat kuvia. Lähi-idästä ainakin Jordanialaiset al-Mehwar ja Al-Shihan julkaisivat kuvia. Kuvat on julkaistu myös useilla kurdinkielisillä internet-sivuilla.

Suomen useat televisiokanavat näyttivät kuvat tammikuun lopussa kohusta kertovien uutisten kuvituksena. Samoin useat lehdet, kuten Helsingin Sanomat, on näyttänyt kuvia uutisten yhteydessä.

Ranskalaisen France Soirin kustantaja Raymond Lakah erotti päätoimittaja Jacques Lefrancin kuvien julkaisemisen vuoksi. "Ilmaisemme pahoittelumme muslimiyhteisölle ja kaikille niille, joita sarjakuvan julkaiseminen järkytti", Lakah sanoi.[12]

Länsimainen vastareaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisen maailman reagointiin vastattiin länsimaissa julkaisemalla pilapiirroksia uudestaan, sekä uusilla pilapiirroksia. Pyrkimyksenä oli, että islamilaisten reagointia vastaan kohdistuisi laaja läntinen mielipide sananvapauden puolesta. Piirrosten julkaisemista kannatti myös Toimittajat ilman rajoja -järjestö. Saksan sanomalehtimiesten liitto arvosteli Die Weltiä kaikkien kuvien julkaisemisesta todeten, että jutun olisi voinut kuvittaa yhdelläkin kuvalla.

Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja Franco Frattinin mielestä kuvien julkaiseminen oli ”jossain määrin epäviisasta”, vaikka satiirin kohteena oli uskonnon väärinkäyttö.[13]

Paavi Benedictus XVI tuomitsi väkivaltaiset vastalauseet, mutta piti tapausta ei-hyväksyttävänä provokaationa. Vatikaanin mukaan sana ja ilmaisunvapaus ei voi sisältää oikeutta loukata uskovien näkemyksiä.[1]

Myös Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ja Britannian ulkoministeri Jack Straw tuomitsivat kuvat julkaisseet lehdet tunteettomuudesta ja kunnioituksen puutteesta.[14]

Presidenttien vetoomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. helmikuuta viikonlopun aikana Suomen presidentti Tarja Halonen, Saksan presidentti Horst Köhler, Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi, Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga, Portugalin presidentti Jorge Sampaio ja Unkarin presidentti Laszlo Solyom kokoontuivat ja tuomitsivat Lähi-idän väkivaltaisuudet sekä väkivallalla uhkaamisen.

Tanskalaisten mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalaisista 58 prosenttia piti syyllisinä jupakkaan tanskalaisia imaameja, 22 prosenttia Jyllands-Postenia ja 11 prosenttia Rasmussenin johtamaan Tanskan hallitusta Megafon pollin mielipidetiedustelun perusteella. Ranskassa La Croix -lehden 10. helmikuuta julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan 58 prosenttia kysellyistä oli sitä mieltä, ettei kuvien julkaisemisesta ole etua sananvapauskeskustelussa, kuvien julkaisemista kannatti 38 prosenttia vastaajista. Norjassa 57 prosenttia vastaajista ei kannattanut kuvien julkaisemista, kun taas 30 prosenttia uskoi, että ne oli oikeus julkaista[15]

Tanska sulkee lähetystöjään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan edustuston polttamisesta Syyrian Damaskuksessa alkoi Tanskan edustustojen, suurlähetystöjen ja konsulaattien sulkeminen kriittisissä maissa. Tanskan suljettua lähetystönsä, tuli sen suojeluvaltioksi Syyriassa Saksa. Mielenosoittajien ja tuhopolttajien osoitettua mieltään Libanonin Beirutissa, sulki Tanska lähetystönsä siellä ja sen konsuliasiat otti hoitaakseen Ranska. Iranissa Tanskan konsuliasioita hoiti Suomi ja Pakistanissa Saksa sekä Indonesiassa Alankomaat.

Pilakuviin liittyviä oikeudenkäyntejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan valtakunnansyyttäjä päätti 15.3.2006 olla nostamatta syytettä Jyllands-Postenia vastaan uskonrauhan rikkomisesta tai kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.[16]

Kielteisen päätöksen seurauksena useat muslimijärjestöt nostivat kunnianloukkauskanteen Jyllands-Postenia vastaan. Myös tämä kanne kaatui oikeudessa.[17]

Valko-Venäjällä suljettiin kuvat julkaissut lehti, Zgodan (Konsensus) vuonna 2006, ja kaksi vuotta myöhemmin sen päätoimittaja tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.[18]

Suomalaisia näkökantoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohun nostattaneita kuvia ei julkaistu sellaisenaan suomalaisissa lehdissä. Helsingin Sanomat kuitenkin 2. helmikuuta 2006 piti mahdollisena, että se liittyisi kuvat julkaisevien lehtien joukkoon. Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan mukaan lehti ei kuitenkaan aikonut julkaista kuvia.

Suomessa Suomen Sisu julkaisi ne verkkosivuillaan oman ilmoituksensa mukaan tukeakseen sananvapautta sen jälkeen, kun Ruotsissa sivut (Sverigedemokraterna-puolueen lehden SD-Kurirenin verkkosivut) suljettiin viranomaisten vaikutuksesta. 13. helmikuuta 2006 kansanedustaja Jari Vilén vaati viranomaisia puuttumaan kuvien julkaisuun ja Sisäasiainministeriö kehotti Keskusrikospoliisia tutkimaan asiaa. KRP ilmoitti tutkivansa kuvien julkaisemisen laillisuutta[19] Pääministeri Matti Vanhanen pyysi 14. helmikuuta itsensä ja Suomen hallituksen puolesta anteeksi tapahtunutta. Seuraavana päivänä 15. helmikuuta tasavallan presidentti Tarja Halonen pahoitteli julkaisemista tavatessaan uskontokuntien edustajia.

19. helmikuuta 2006 oululainen kulttuurilehti Kaltio julkaisi verkkosivuillaan Muhammed-pilapiirrosjupakkaa käsitelleen sarjakuvan[20], jonka on piirtänyt oululainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Sampo ja Tapiola ilmoittivat lopettavansa ilmoittelun Kaltiossa. Viisi päivää myöhemmin 24. helmikuuta Kaltion hallitus erotti päätoimittaja Jussi Vilkunan tämän kieltäydyttyä poistamasta sarjakuvaa verkkosivuilta. Julkaisun jälkeisten tapahtumien johdosta Frankfurter Allgemeine Zeitungin toimittaja kutsui 2.3.2006 Suomea maaksi, jossa: "...valitettavasti on pelkurimaisuuden ja itsesensuurin perinne."[21]

Jyväskylän Ylioppilaslehti julkaisi numerossa 3/06 piirroksen, jossa Muhammad ja Jeesus kuvataan pommit päässään.[22]

Syyteharkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Sisun julkaistua kuvat verkkosivuillaan alkoi Suomessa esitutkinta siitä, olisivatko sivujen ylläpitäjät syyllistyneet uskonrauhan häirintään. Esitutkinnan jälkeen asia meni syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinta päättyi 1. kesäkuuta 2006 syyttämättäjättämispäätökseen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan kuvien julkaisu oli siis laillista.[23]

KRP käytti esitutkinnassaan islam-asiantuntijana professori Jaakko Hämeen-Anttilaa, jonka lausunnon mukaan Muhammad-kuvat loukkasivat muslimeja syvästi:

»Olennaista on se yhteys, jossa profeetta Muhammad esitetään. Islamilaisessa kuvituksessa hänet esitetään aina kunnioittavassa sävyssä. En pitäisi profeetta Muhammedin kasvokuvaa muslimeita yleisesti loukkaavana, mikäli kuva julkaistaisiin kunnioittavassa tai edes asiallisessa yhteydessä. Profeetan kuvallinen esittäminen ja hänen kasvojensa kuvaaminen sinänsä harmittomassakin pilapiirroksessa on kuitenkin jo erittäin lähellä muslimien pyhäksi kokeman ilmiön loukkaamista. Näkemistäni kahdestatoista kuvasta osa on lisäksi avoimen loukkaavia. Kyse ei niissä ole yksinomaan harmittomasta pilasta vaan profeetta Muhammedin yhdistämisestä väkivaltaan, terrorismiin ja naisen alistamiseen. Tällainen kuvallisen esittämisen ja loukkaavan sisällön yhdistäminen on islamin uskonnon kannalta erittäin loukkaavaa. Muslimien pyhiksi kokemista, loukkaamattomista asioista Koraani ja profeetta Muhammad ovat varmasti keskeisimmät. Näin ollen kuvien levittämisellä minun tulkintani mukaan loukataan yhtä islamin uskonnon vahvimmin pyhäksi kokemaa ilmiötä, profeetta Muhammedin loukkaamattomuutta.»
(http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/vksv-2006-06-01.html Hämeen-Anttilan poliisille antamasta lausunnosta)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja totesi yksityisillä verkkosivuillaan 2. helmikuuta 2006:

»Nyt ei todellakaan ole aika jolloin kannattaa ehdoin tahdoin kärjistää suurten kulttuurien ja uskontokuntien keskinäisiä epäluuloja tai provosoida hihhuleita, puolin tai toisin. Asia olisi luultavasti poistunut jo päiväjärjestyksestä, jos Tanskassa olisi jo syksyllä sanottu se, minkä nyt ovat tehneet.»

Tanskan lähetystön tultua poltetuksi 4. helmikuuta Damaskuksessa Syyriassa ja konsulaatin 5. helmikuuta Beirutissa Libanonissa Tuomioja antoi STT:lle lausunnon, jonka mukaan hän tuomitsee jyrkästi mielenosoittajien hyökkäykset Syyriassa sijaitsevia ulkomaisia lähetystöjä vastaan sekä tähdentää, että Syyrian hallitus on yksiselitteisesti vastuussa suurlähetystöjen koskemattomuudesta ja turvallisuudesta.[24]

7. helmikuuta 2006 Tuomioja julkaisi henkilökohtaisilla verkkosivuillaan haastattelun, jonka hän oli antanut syntyneestä kriisistä ja sivilisaatioiden dialogista Hufvudstadsbladetissa 6. helmikuuta. Tuomioja tuomitsi J. K. Paasikiveä siteeraten Jyllands-Postenin harkitsemattomuuden "ikkunoiden kivittämisenä", mutta toisaalta tuomitsi myös mielenosoittajien käyttämän väkivallan.[25]

8. helmikuuta 2006 STT:n uutisten mukaan Tuomioja olisi Seuralle antamassaan haastattelussa todennut, että tanskalaislehti menetteli typerästi julkaistessaan profeetta Muhammadista tehtyjä pilakuvia: "Mediassa tietynlainen itseymmärrys olisi paikallaan, mutta itsesensuuria en suosittele. Jyllands-Postenin menettely oli typerää" Tuomioja ei kuitenkaan suosittanut Tanskan hallitusta toimimaan asiassa millään erityisellä tavalla.

15. helmikuuta 2006 ulkoasiainministeri lähetti egyptiläiselle, irakilaiselle, iranilaiselle, jordanialaiselle, libanonilaiselle, saudiarabialaiselle ja syyrialaiselle lehdelle kirjeen painottaakseen, että sekä uskonrauha että sananvapaus on huomioitava.[26]

5. joulukuuta 2007 Tuomioja piti puheen Skepsis ry:n 20-vuotisjuhlissa ja kertoi, että hänellä on ollut huono omatunto siitä mitä hän joutui ulkoministerinä tekemään rauhoittaakseen pilakuvakiistaa. Tuomioja kyseenalaisti sananvapauden rajoittamisen oikeutuksen uskonnollisten tunteiden takia.[27]

Ulkoasiainministeriö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoasiainministeriön matkustustiedotteissa 3. helmikuuta 2006 todettiin Arabiemiraattien liittoa ja Bahrainia koskien sekä 1. helmikuuta Omania koskien että Islamin uskosta johtuvat käyttäytymissäännöt huomioitava.[28]

Julkisen sanan neuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Kalevi Kivistön Suomenmaalle antaman lausunnon mukaan Helsingin Sanomat rikkoisi journalistin ohjetta vastaan, mikäli se julkaisisi Jyllands-Postenin julkaisemat pilakuvat.

Sanomalehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanomalehti Suomenmaa julkaisi 3. helmikuuta 2006 Ruotsin islamneuvoston imaami Abd al Hagg Kielan haastattelun, minkä mukaan pilapiirroskysymys on tapahtumasarja, joka on saanut muslimit kautta maailman reagoimaan. - Kyseessä on prosessi, joka on jatkunut pitkään. Tanskan siirtolaisvihamielinen puolue Pia Kjærsgaardin johdolla on vuosikausia ajanut rasistista kampanjaan islaminuskoisia kohtaan. Ostoboikottien vaikutuksesta hän toteaa: - Arlalle Jyllands-Postenin pilapiirros maksaa yli miljoona euroa päivässä.Suomesta imaami totesi, ettei ole kuullut yhdenkään Suomessa asuvan muslimin sanovan, että heitä vainottaisiin. - Sen sijaan Tanskan muslimit ovat olleet koko ajan vainon kohteena.

Ilta-Sanomien mukaan tanskalaisen Ekstra Bladet -lehden lähteisiin nojaten, tanskalainen imaami Ahmed Abu Laban kiersi levittämässä väärää tietoa Tanskan muslimien tilanteesta useissa Lähi-idän maissa.[29]

Ruotsissa suljetaan SD-Infon verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelossa, että Sverigedemokraterna onnistuisivat vetämään Ruotsin mukaan Tanskaa kohdanneeseen pilapiirrosjupakkaan torstaina 9. helmikuuta 2006 kello 17 Ruotsin aikaa suljettiin SD-Info:n verkkosivut. Ruotsin ulkoasiainministeri Laila Freivalds totesi, että on pelottavaa, miten pieni ryhmä ruotsalaisia äärimmäisyyshenkilöitä asettaa ruotsalaisia vaaralle alttiiksi.[30] [31] [32]

Ruotsin oikeusministeriön selvityksen mukaan maan ulkoministeriö oli toiminut laittomasti sulkiessaan sivut, sillä Ruotsin perustuslain mukaan viranomaiset eivät saa estää lehdistönvapauden toteutumista. Kun ulkoministeri Freivalds yritti peitellä osuuttaan jupakassa, hänen asemansa kävi kestämättömäksi ja hän joutui eroamaan 21. maaliskuuta 2006.[33]

Pommi-isku Tanskan suurlähetystöön Pakistanissa 2.6.2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Qaida sanoi tehneensä 2.6.2008 itsemurhapommi-iskun Pakistanin Tanskan suurlähetystöön. Lausunnossa sanottiin, että itsemurhaisku oli kosto Tanskalle, joka ei ole pyytänyt anteeksi pilapiirrosten julkaisemista. Iskussa kuoli kuusi ihmistä ja lähes 30 haavoittui.[34]

Tapauksen luonne ja arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhammad Kaabassa. Profeetan kasvoja ei ole kuvattu. Nakkas Osman 1595.

Monet katsovat, että syntyneessä kohussa ovat joutuneet vastakkain länsimainen käsitys sananvapaudesta ja islamilaisen maailman käsitys uskonnollisesta pyhyydestä.

Islamilainen traditio kieltää profeettojen kuten Muhammad, Mooses ja Jeesus kuvaamisen piirroksin tai patsain. Tätä on perusteltu esimerkiksi sillä, että kuvien pelätään johtavan kuvainpalvontaan. Islamilaisessa maailmassa on kuitenkin aikojen kuluessa esiintynyt eriäviä tulkintoja tästä opista. Koraani ei anna aiheesta yksiselitteistä ohjetta, vaan kielto perustuu hadith-perimätietoon, jonka katsotaan täydentävän Koraania. Joidenkin muslimien mukaan profeetta Muhammadia saa kuvata, jos kasvot on peitetty tai kuva on takaapäin. Profeetta Muhammadista on olemassa myös useita islamilaisissa maailmassa tehtyjä kuvia. Toisaalta jotkut tulkinnat kieltävät kaikki elävien olentojen kuvat, mukaan lukien eläinten kuvat. Sunni- ja shiiamuslimien kuvatulkinnoissa on merkittäviä eroja.[35]

Sananvapautta pidetään keskeisenä käsitteenä länsimaisissa demokratioissa ja tyypillisesti se taataan perustuslaissa. Se mainitaan myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Sananvapauden rajoitusyrityksiin ja itsesensuuriin on yleensä suhtauduttu länsimaissa kielteisesti. Tästä huolimatta sananvapautta rajoitetaan länsimaissakin, esimerkiksi jumalanpilkan ja holokaustin kieltämisen kieltäviä lakeja on sanottu sananvapautta rajoittaviksi. Myös itsesensuuria esiintyy. Pääministeri Matti Vanhanen piti hyvänä suomalaista maltillista sananvapauden tulkitsemista.[36].

Vuonna 2009 tapauksen vuosipäivänä 30. syyskuuta järjestettiin kansainvälinen jumalanpilkkapäivä. Kampanjan perustajien mukaan päivän tarkoitus on ”muistuttaa maailmaa siitä, että uskonnon ei tule enää koskaan olla avoimen ja rehellisen keskustelun ulkopuolella”.[37][38]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Danske imamer manipulerede 12.1.2006. TV2. Viitattu 28.11.2007. (tanskaksi)
  2. http://www.msnbc.msn.com/id/8959820 (englanniksi)
  3. http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Arla+HSlle+L%C3%A4hi-id%C3%A4n+liiketoimet+raunioina/1135218642527
  4. Arla lomauttaa kohun vuoksi Helsingin Sanomat. 2.2.2006. STT–AFP. Viitattu 8.4.2009.
  5. Tanska hakee sopua pilakuvakohuun MTV3, Uutiset,. 1.2.2006. MTV3-STT-Ritzau-DPA-AFP. Viitattu 8.4.2009.
  6. http://www.magazinet.no/default.asp?menuid=297&linktype=2&linkid=22107 (norjaksi)
  7. Imaami Suomessa paheksuu Muhammed-pilapiirroksia MTV3, Uutiset, Kotimaa. 31.01.2006. Viitattu 8.4.2009.
  8. http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=208485&search=fogh%20rasmussen
  9. Pilakuviin kohdistuva viha hämmästyttää tutkijoita Helsingin Sanomat. 30.12.2010. Viitattu 30.12.2010.
  10. German hostage freed in W. Bank amid cartoon uproar China View. Xinhua. Viitattu 8.4.2009. (englanniksi)
  11. Taliban offer 100kg gold for killing cartoonist Daily Times. 9.2. 2006. Viitattu 8.4.2009. (englanniksi)
  12. Päätoimittajalle potkut Muhammed-kuvista Ranskassa Helsingin Sanomat. 1.2.2006. Reuters–AP–HS–RITzAU–AFP–dpa. Viitattu 8.4.2009.
  13. http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/06/114&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en
  14. X Emma-Kate Symons: Embassies torched as cartoon conflict divides West 6.2.2006. News Limited. Viitattu 28.11.2007. (englanniksi)
  15. Teresa Küchler: European citizens turn against media in cartoon row euobserver.com. 10.2.2006. Viitattu 8.4.2009. (englanniksi)
  16. The Director of Public Prosecutions, Henning Fode: Decision on Possible criminal proceedings in the case of Jyllands-Posten's Article "The Face of Muhammed" (pdf) 15.3. 2006. File No. RA-2006-41-0151: Rigsadvokaten. Viitattu 8.4.2009. (englanniksi)
  17. Tanskalainen tuomioistuin hylkäsi valitukset Muhammad-kuvista Helsingin Sanomat. 19.6.2008. stt–ritzau–tt. Viitattu 19.6.2008.
  18. Muhammad-pilakuvista vankeutta Valko-Venäjällä Helsingin Sanomat. 18.1.2008. STT–Reuters. Viitattu 19.6.2008.
  19. http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=86517&hakusanat=Jari+Vil%E9n
  20. http://home.doramail.com/matron:doramail.com/ Muhammad, pelko ja sananvapaus
  21. Robert von Lucius: Finnen machen keine Witze F.A.Z.. 2.3.2006. www.islamfaz.de, Der westliche Blick auf Islam, Muslime und islamische Welt: Frankfurter Allgemeine Zeitung. Viitattu 8.4.2009. (saksaksi)
  22. Muhammad-hupailut pannaan (pdf) (Jyväskylän Ylioppilaslehden käsitys sananvapaudesta) Jyväskylän Ylioppilaslehti. 15.2.2006. kuvatuksia. Viitattu 8.4.2009.
  23. Suomen Sisu vältti syytteet Muhammed-pilakuvien julkaisusta Helsingin Sanomat. 1.6. 2006. STT. Viitattu 8.4.2009.
  24. http://wap.formin.fi/index.php?cat=21&id=47367 34/2006
  25. Erkki Tuomioja: "Kris i civilisationernas dialog" , kolumni, Hufvudstadsbladet, 6.2.2006 (julkaistu artikkeli verkkoblogissa) Hufvudstadsbladet. 6.2. 2006. Viitattu 8.4.2009. (ruotsiksi)
  26. http://formin.finland.fi/netcomm/ImgLib/2/16/Tuomiojan_kirje130206.pdf] (englanniksi) PDF-tiedostomuoto
  27. Risto K. Järvinen: Myös uskonnotonta vakaumusta on kunnioitettava (Skepsis ry:n jäsenlehti) Skeptikko 4/2007. 2007. Skepsis ry. Viitattu 8.4.2009.
  28. http://formin.finland.fi/suomi/
  29. Lietsoiko Tanskassa asuva imaami raivoa? Ilta-Sanomat. 6.2.2006. Uutiset, Maailma. Viitattu 8.4.2009.
  30. http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=147&a=520257&previousRenderType=6
  31. http://www.regeringen.se/sb/d/6220/a/57946 Linkki ei toimi, 14. heinäkuuta 2007
  32. Robert Holender, Clas Svahn: Muhammedteckningar borta efter Säposamtal DN.se. 10.2. 2006. Dagens Nyheter. Viitattu 8.4.2009. (ruotsiksi)
  33. http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=88382
  34. Al-Qaida sanoo iskeneensä Tanskan suurlähetystöön Pakistanissa Helsingin Sanomat. 5.6.2008. STT–AFP–REUTERS. Viitattu 8.4.2009.
  35. Jussi Vuotila: Koraanin ohjeet usein tulkinnanvaraisia Helsingin Sanomat. 2.2.2006. Viitattu 8.4.2009.
  36. http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=208556&search=vanhanen%20muhammed-kuvat
  37. Chivers, Tom: International Blasphemy Day: from Danish cartoons to Jerry Springer - The Opera Telegraph. 30.9.2009. Viitattu 2.10.2009. (englanniksi)
  38. International Blasphemy Day Viitattu 2.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilainen näkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]