Suomen Sisu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Sisu ry
SuomenSisu logo3.gif
Perustettu 1998
Toimiala kansallismielinen liike
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Paula Päivike
Hallitus Petri Kivikangas, Matias Turkkila, Jussi Savola, Kai Salminen[1]
Jäsenmäärä noin 700 (2011)[2]
Sivusto suomensisu.fi

Suomen Sisu ry on suomalainen kansallismielinen yhdistys, joka suuntaa toimintansa ensisijaisesti nuorisoon. Se kertoo pyrkivänsä kasvamaan valtakunnalliseksi ja aktiiviseksi toimivaksi järjestöksi, jonka edustamien ihmisten mielipiteitä se välittäisi yhteiskunnan päättäjille. Järjestö julkaisee kannanottoja, jäsentiedotteita ja tukee pienryhmätoimintaa.[3] Järjestön oman kuvauksen mukaan jäseniä ”yhdistää halu ylläpitää omaa identiteettiämme yhä globalisoituvassa ja sekoittuvassa maailmassa”. Yhdistyksen asialistalla on ollut etenkin toiminta ”maahanmuuton haitallisia vaikutuksia vastaan”.[4]

Julkisuudessa Suomen Sisua on nimitetty mediassa ääriryhmäksi ja ”natsihenkiseksi”. Järjestö on itse kiistänyt nämä nimitykset, mutta Julkisen sanan neuvosto piti vastineessaan jälkimmäistä perusteltuna.[5][6][7] Sisäministeriön vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan artikkelissa haastateltu KRP:n edustaja ei kuitenkaan kutsunut järjestöä natsihenkiseksi, vaan kyse oli toimittajan omasta kuvailusta.[8] Marraskuussa 2011 Suojelupoliisin turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju sanoi YLE 1:n A-Studion haastattelussa, että ryhmä on äärioikeistolaisia ajatuksia esille tuova, muttei pidä sitä natsihenkisenä järjestönä.[9]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tavoitteet

Suomen Sisun mukaan kansallismielisyys on aate, jonka mukaan jokaisen kansan ja kulttuurin olemassaolo on itseisarvo ja maailmanlaajuinen kulttuurinen monimuotoisuus säilyttämisen arvoista. Järjestön mukaan tästä seuraa se, että kansallismieliset kannattavat kansallisvaltioiden itsenäisyyttä suhteessa ylikansallisiin järjestöihin, vastustavat kapitalismin ja sosialismin ylivaltaa maailmassa sekä ”niin monikulttuurisuutta kuin kansojen pirstomista ideologisten dogmien edellyttämiin vallasta keskenään taisteleviin ryhmiin”.[10]

Järjestön mukaan yhteiskunta tarvitsee yhteisyyden tunnetta, yhteisiä arvoja ja perinteitä. Liiallisen ja vääränlaisen maahanmuuton seurauksena yhteiskunta pirstoutuu. Järjestön mukaan monikulttuuriset valtiot ovat eri yhteisöistä muodostavia sekakulttuureja, toisin kuin yhtenäiset kansallisvaltiot. Esimerkiksi siirtolaisuuden kautta muodostuneet monikansalliset valtiot eivät järjestön mukaan ole turvallisia. Jos ”kansainvaelluksen” vauhti on suurempi kuin kaukaisesta kulttuurista uuteen maahan muuttavien kotoutumisen vauhti, ”ei yhteiskunnan yhtenäisyys ja sitä kautta toimivuus ole enää taattua”.[10]

Suomen Sisu sanoo olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton ja valmis tukemaan mitä tahansa puoluetta yksittäisissä kysymyksissä, jos katsoo tämän olevan sopusoinnussa kansallismielisen aatteen kanssa. Järjestön jäsenet edustavat eri puolueita, pois lukien Vasemmistoliitto ja Ruotsalainen kansanpuolue (vuonna 2009).[10] Järjestö on ajanut pakkoruotsin poistamista.[11].

[muokkaa] Periaateohjelma

Suomen Sisun periaateohjelmassa ovat seuraavat kohdat:[12]

  • kansan olemassaolon ja kehityksen turvaaminen
  • luonnollisen monimuotoisuuden säilyttäminen
  • yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja järjestys
  • kansanvaltaisuus
  • vastuu luonnosta ja ympäristöstä
  • epäterveen itsekkyyden ja kulutusyhteiskunnan vastaisuus
  • sukupuolten tasa-arvo
  • yksilön vapaus ja velvollisuus kehittää itseään
  • sananvapaus ja vastuu
  • kansallisen kulttuurin ymmärtäminen yhteiskunnan ytimeksi ja eteenpäin vieväksi voimaksi
  • suomen kielen luonnollisen kehityksen turvaaminen
  • kansallisen identiteetin vahvistaminen
  • orgaaniseen kansanyhteisöön perustuvan yhteiskunnan kehittäminen
  • maailmanlaajuisen kansallismielisen muutoksen tukeminen.

Suomen Sisun tiedotuksen mukaan jäsenyyteen riittää, että on yhtä mieltä näiden ohjelman otsikoiden kanssa. Ohjelman pääosien yksityiskohtia ovat muun muassa seuraavat:[13]

  • Eri kansat, rodut ja kulttuurit ovat itsessään arvokkaita. ”Ihmiskunnan luonnollisen monimuotoisuuden hävittäminen monikulttuurisuuden harhaanjohtavalla nimellä on loputtava. Kansoja ei saa tarkoituksellisesti sekoittaa keskenään eikä tuhota historiallisesti kehittyneitä kulttuureita korvaamalla ne globaalilla alakulttuurien kirjolla.” Vahva kansallisvaltio ”kannustaa jäseniään henkisesti ja fyysisesti terveeseen elämään eikä uhraa kansalaistensa hyvinvointia ylikansallisen talouden ehdoille”.
  • Oikeudenmukaisuus vahvistaa kansakuntaa ja parantaa sen jäsenten elinmahdollisuuksia. Yhteiskunnan järjestyksen perustana on oltava yhteiset moraaliarvot. Tiettyjen rikoslajien rangaistuksia tulee koventaa.
  • Valtion ainoa tehtävä on kansan edun toteuttaminen. ”Tällaisessa yhteiskunnassa eivät kansan tahtoa sido muutaman henkilön solmimat vapautta rajoittavat sopimukset, pienen eliitin säätämät lait tai hallitsevan propagandakoneiston tahto. Ainoastaan edustuksellisuuteen perustuva demokratia on kansanvaltaisuuden irvikuva.”
  • Sananvapauden on oltava rajoittamatonta mutta kaikilla on oltava vastuu sanomisistaan.
  • Yksilöllä on myös vastuu kehittää itseään henkisesti ja ruumiillisesti, jotta myös yhteisö hyötyisi siitä.
  • Sukupuolten tasa-arvo on osa pohjoismaista perintöä. ”Luonnollisen sukupuoli-identiteetin kehitys on turvattava lapsuudesta asti.”
  • Epätervettä itsekkyyttä ja kulutusyhteiskuntaa tulee vastustaa. Toisten hyväksikäyttö luo epäsopua ja rikollisuutta, mikä heikentää luottamusta yhteisöä kohtaan. Kulutuskeskeisyys johtaa ympäristön tuhoon ja tuottaa syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia, välinpitämättömyyttä ja yhteiskunnallista kahtiajakoa.
  • Kansallinen kulttuuri on yhteiskunnan ydin ja eteenpäin vievä voima. Kulttuuri on osa arkielämää, arvoja ja tapoja. Kulttuurin saavutukset auttavat muodostamaan kansallista yhteisöllisyyttä. Nykytaide ”muistuttaa erehdyttävästi jätettä”. Jos kulttuuri käsitetään irrallisiksi tapahtumiksi, ”se on helppo tuhota, jos kansa ei tunne sitä omakseen”.
  • Valtaapitävät ovat tuoneet kieleen vieraita oppisanoja ja muuttanut joidenkin sanojen merkitystä. Näin ”normaalien sanojen käyttäminen on miltei rikollista” ja uusilla sanoilla poistetaan ongelmat keskustelun piiristä.
  • Kansallista itsetuntoa tulee vahvistaa. Ylpeys omasta yhteisöstä on tärkeää epäkansallisen hallinnon välttämiseksi. ”Epävarmojen hallitsijoiden pyrkimykset imeä vieraita vaikutteita 'täydentämään' omaa kulttuuriamme ovat rikoksia kansakuntaa vastaan.”

[muokkaa] Tunnukset

Suomen Sisun hannunvaakuna-tunnus.

Suomen Sisun tunnus on kahdeksankulmainen hannunvaakuna. Tunnus voi esiintyä eri väreissä ja sen kulmikkuuden on tarkoitus ikään kuin muistuttaa puuhun kaiverretusta merkistä. Kuvauksen mukaan hannunvaakuna viittaa suomalaisten menneisyyteen ja on vanha onnenmerkki.[14]

Suomen Sisun sinetti.

Suomen Sisun sinetissä hannunvaakunan keskelle on sijoitettu muinaissuomalaisten käyttämä mursunsydän, ja lenkkien väleihin havut. Sinettitunnus on suunniteltu muodollista käyttöä varten.[15]

Suomen Sisun vaakuna.

Vaakunassaan järjestöllä on sininen kuusenhavu hopeisella kilvellä. Havu ”merkitsee voimaa antavaa elämänpuuta ja läpi vaikeiden aikojen vihreänä ja vireänä pysyvää kuusta. Puuta, joka valtaosin muodostaa maamme metsät, ja joka kautta aikojen on ollut vaurauden lähde.”[15]

Aura-neito on myös käytetty Sisun tunnus ja maskotti Aura on Ruotsin vallan ajan loppuvaiheilla luotu Suomen henkilöitymä, jonka korvasi myöhemmin Suomi-neito.[16] Aura-neitoa ei käytetä Suomen Sisun nykyisillä verkkosivuilla, joilla on vain pelkistetty hannunvaakuna.[17]

[muokkaa] Historia ja poliittinen toiminta

[muokkaa] Perustaminen ja vakiintuminen

Suomen Sisun perustajat tapasivat helsinkiläisessä Burning Books -kirjakaupassa. Kauppa perustettiin 1996 myymään vaikeasti saatavilla olevia sotilasalaa ja historiaa käsitteleviä kirjoja. Kaupassa tapasivat eri henkilöt, jotka olivat kiinnostuneita kansallismielisyydestä ja 1990-luvulla harvinaisista keskustelunaiheista. Tällaisia oli esimerkiksi toisen maailmansodan tapahtumien tarkastelu häviäjän eli kansallissosialistien näkökulmasta.[18]

Suomen Sisun perustivat neljä henkilöä, joista yksi oli tuleva puheenjohtaja Teemu Lahtinen.[19] Lahtinen oli nuorena kiinnostunut isänmaallisesta maailmankatsomuksesta ja toiminut aktiivisesti partiossa. Hän oli ollut mukana 1990-luvun Isänmaallisen Kansallis-Liiton toiminnassa paikallisella tasolla. Lahtinen oli luonnostelemassa liikkeen mahdollista nuorisotoimintaa, jonka nimeksi ehdotettiin Isänmaallista nuorisoa. IKL:n toiminnan hiipuessa 1998 Lahtinen alkoi muutaman muun kanssa suunnitella uutta kansallista nuorisojärjestöä.[20] Toinen Suomen Sisun perustaja, Burning Booksin Mikko Mikonmaa oli antikommunistisen, ANC:tä arvostelevan Etelä-Afrikan ystävät ry:n perustajajäsen. Hän toimi myös Inkeriläiset ja Karjalaiset heimoveteraanit ry:ssä, Itsenäisyyden puolesta ry:ssä ja aluepalautuksia vaativassa Tarton rauha ry:ssä. Helsingin keskustelupiiristä syntyi Suomen Sisu, jonka nimivaihtoehtoina olivat Nuorhakkapeliitat ja Suomalainen nuoriso.[19]

Suomen Sisu perustettiin hakkapeliittain päivänä 6.11.1998. Suomen Sisun nuoret perustajajäsenet aloittivat yhteistyön Suomalaisuuden liiton kanssa. Vuonna 1906 perustettu liitto halusi myös nuoremmat sukupolvet puolustamaan suomenkielistä kulttuuria ja vastustamaan pakkoruotsia. Sisusta tuli Suomalaisuuden liiton nuorisojärjestö ja sai tätä kautta muun muassa tilat käyttöönsä.[21] Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitun Teemu Lahtisen mukaan Suomen Sisun alku oli vahvasti yhden perustajajäsenen paleokonservatiiviseen aatteeseen nojaava, mutta järjestö lähti kasvuun.[20]

Vuonna 1999 Sisu julkaisi tarrasarjan, jossa otettiin kantaa maahanmuuttoon, Karjalan palauttamisen puolesta, pakkoruotsia vastaan ja suomensukuisten kansojen heimoyhteistyön puolesta[22].

Vuonna 2000 Suomen Sisu joutui eroamaan Suomalaisuuden liitosta muutaman lehtijulkaisun vuoksi, joissa oli väitetty Sisun olevan muun muassa ”natsihenkinen”. Suomalaisuuden liitto pelkäsi menettävänsä valtioapunsa.[23] Lahtisen mukaan järjestöjen erossa oli kyse myös isommista linjariidoista. Sisun mielestä Suomalaisuuden liitossa keskityttiin liikaa yhteen asiaan eli pakkoruotsiin. Sisulaisten mukaan taas oli nähtävissä, että maahanmuutto tulisi olemaan merkittävämpi teema. Lahtisen mukaan järjestöjen erkaantumisesta oli jo sovittu aiemmin ja käsky erota tuli yllätyksenä. Järjestöjen välit kiristyivät vähäksi aikaa, mutta myöhemmin Suomen Sisun jäseniä on ollut Suomalaisuuden liiton hallituksessa.[24]

Myöhemmin vuonna 2000 Suomen Sisu otti käyttöön uuden toimintamallin ja julkaisi periaateohjelman.[25][26] Lahtisen mukaan uudestaan perustetun järjestön johdosta tuli nyt liberaalihenkinen. Tähän aikaan liikkeeseen tuli myös myöhemmin politiikassa tunnetuksi tullut Jussi Halla-aho.[20] Suomen Sisu julkaisi viisi numeroa Aura-lehteä vuosina 2002–2003.[16]

Milla Hannulan mukaan Sisun internet-keskustelupalstalla kokoontuneet nuoren polven kansallismieliset eivät enää keskittyneet pakkoruotsiin tai Venäjään, vaan näkivät uhkana ”tänne väen väkisin hankitun viidennen kolonnan eli koko ajan kasvavan ja maan sisälläkin nopeasti lisääntyvän ei-integroituvan maahanmuuttoväestön kasvattamisen”. Maahanmuuttokrittisyys ei ollut 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa tunnettu puheenaihe. Jörg Haiderin Vapauspuolueen ja Jean-Marie Le Penin Kansallisen rintaman vaalimenestys muualla Euroopassa herätti kuitenkin jäsenissä luottamusta tulevaisuuteen.[27].

Teemu Lahtisen mukaan järjestön alkuaikoina ”suvaittiin hyvin laajoin seinin ja katoin kaikkia näkemyksiä, jotka katsoivat jollakin tavalla kuuluvansa yhteen”.[28] Ristiriitoja jyrkemmin ja maltillisemmin ajattelevien välillä oli läpi 2000-luvun alkuvuosin[29]. Myöhemmin ”populaarilinja” on järjestössä laajentunut.[28] Lahtisen mukaan Sisu on sallinut myös kansallissosialistien mukanaolon, mutta nämä ovat kuitenkin aina olleet selkeässä vähemmistössä[2]. 2000-luvun alussa yhdistys tuli tunnetuksi holokaustin kiistävistä jäsenistään, mutta heitä ei enää ole jäseninä[2][30].

[muokkaa] Keskustelupalsta

Suomen Sisun vanha logo.

Milla Hannula on kuvannut seuraavasti Suomen Sisun keskustelusivuja, joilla esitetyt mielipiteet olivat eri asia kuin Sisun virallinen kanta. Sivuilla keskusteltiin aktiivisesti rodun käsitteestä ja rotujen välisistä älykkyyseroista. Ensiksi perättiin tieteellisen tutkimuksen vapautta. Toiseksi kysyttiin rodun olemassaolon säilymisen oikeutusta: onko valkoisilla oikeus pyrkiä säilymään maapallolla tilanteessa, jossa muut rodut lisääntyvät voimakkaasti. Sisun virallisessa ohjelmassa rotuasia ei ollut esillä. Hannula koki, että älykkyyskeskustelu sai välillä liikaa huomiota. Hänen mielestään myös palstan yleinen linja myös mustamaalasi koko ajatuksen suvaitsevuudesta ja syrjinnän vastaisuudesta.[31][32]

Vuonna 2008 Jussi Halla-ahon verkkosivujen keskustelijat perustivat Homman, josta tuli nopeasti suosittu maahanmuuttokriittisten keskustelupalsta, kun taas Suomen Sisun palsta hiipui ja järjestön keskeisyys maahanmuuttokritiikin levittämisessä väheni. Sisu määritteli uudeksi tavoitteekseen suomalaisten kulttuurisen itsetunnon nostamisen.[33][34] Teemu Lahtinen arvioi vuonna 2011, että poliittinen ilmapiiri on vapautunut, niin että ”isänmaallisuus ja maahanmuuttokritiikki eivät ole vain sallittuja mielipiteitä, vaan jopa keskeisiä valtakunnallisia keskustelunaiheita, josta jokaisella tulisi olla jonkinlainen mielipide”.[20]

[muokkaa] Toimintatavat

Sisun perustajilla oli mukana historiallis-romanttinen ulottuvuus, mikä ilmeni järjestön julkilausumien tyylissä. ”Suomen Sisun tarkoituksena on koota yhteen kansallisesti ajatteleva suomalainen nuoriso ja kasvattaa jäsenistään Suomen kansaa, kieltä, kulttuuria, luontoa, historiaa ja sukulaiskansoja kunnioittavia kansalaisia. Yhdistys suojelee ja edistää toiminnallaan suomalaisuutta, isänmaallisuutta, perhearvoja ja kiintymystä kotimaahan sekä vastustaa epäkansallisia ilmiöitä.”[35] Historiallisuus oli mukana myös yhdistyksen tunnuksissa. Yhdistyksen hallitusta kutsuttiin käräjiksi, puheenjohtajaa käräjäpäällikoksi, sihteeriä kirjuriksi ja vuosikokousta suurkäräjiksi. Tunnuksiksi otettiin hannunvaakuna ja nykyaikaistettu Aura-neito. Mikko Mikonmaan mukaan ”AKS (Akateeminen Karjala-Seura) oli esikuvanamme, parodiamielessä”. Teemu Lahtinen oli myös ollut mukana vuonna 1993 Isänmaallisen Kansanliikkeen jatkajaksi perustetussa IKL-järjestössä.[36] Milla Hannula kirjoitti kirjassa Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (2011), että 1970-luvun taistolaisliikettä tutkinut Kimmo Rentola on todennut, että ”uusi kumous ei heti keksi omaa kieltään vaan hakee muotonsa ja kielensä menneisyydestä”. Vastaavasti Suomen Sisun jäsenet näyttivät alussa olevan kiinni menneessä, ja uudistus tapahtui vasta myöhemmin.[37]

Milla Hannulan mukaan kansallisen samastumisen luomiseen kuuluu aina myös myyttien korostus. Nuorilla tähän liittyy alakulttuurikäyttäytyminen, joka näkyy esimerkiksi vaatetuksessa.[38] 2000-luvun alkupuolella Sisu myi t-paitoja, joiden kuva-aiheina oli muun muassa Suomen leijona miekan ja kilven kanssa. Paitojen, rintamerkkien ja tarrojen iskulauseina olivat ”Säilytä Suomi suomalaisena”, ”Pois pakkoruotsi”, ”Isänmaanystävä” ja lasten hankintaan kannustava ”Loppusijoita oikein – panostasi tarvitaan”.[39][40][41] Moni nuori käytti leijonariipusta tai Ukonvasaraa. Sisun ohjelmistoon kuului muinaissuomalaisuuteen tutustumista. Järjestö käytti hannunvaakunaa tunnuksenaan Hannulan mukaan hieman uhmakkaastikin, kun ”moni vastustaja tietämättömyyttään tai huvikseen yhdisti hannunvaakunan natsistiseen hakaristiin”. Hannulan mukaan vastustajien kanssa ei haluttu tehdä sovitteluratkaisuja edes julkikuvaan liittyvillä myönnytyksillä. Myöhemmin järjestön verkkosivut muuttuivat vähemmän yhteisötunnuksia sisältäviksi, jäljelle jäi vain pelkistetty hannunvaakuna.[42]

[muokkaa] Vaaleissa

2000-luvun alussa järjestössä pohdittiin poliittista vaikuttamista oman kansallismielisen puolueen avulla. Teemu Lahtisen mukaan päädyttiin kuitenkin siihen, että vaikutusta on oltava koko puoluekentällä. ”Tätä varten kuitenkin tarvittiin yksi painostuspuolue, jonka uhka muuttaisi muitakin.” Timo Soini oli puhunut ”oikeistopopulistisen” puoleen tarpeesta Suomessa. Lahtisen mukaan Perussuomalaiset-puolue vaikutti muutenkin sopivalta tuohon tarkoitukseen kasvatettavalta.[20]

Vaaleissa Suomen Sisun jäsenet ovat olleet ehdokkaina Perussuomalaisten, Isänmaallinen Kansallis-Liiton sekä Suomen Sisun entisen puheenjohtajan Johannes Niemisen mukaan Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen, Kokoomuksen, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kommunistisen Työväenpuolueen listoilla.[43]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen Sisu järjesti vaalikeräyksen tukeakseen kahdeksan jäsenensä kampanjaa, mutta kukaan heistä ei tullut valituiksi.[44]

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Perussuomalaiset menestyivät hyvin ja useita Suomen Sisun jäseniä valittiin valtuustoihin, muun muassa ääniharava Jussi Halla-aho Helsingissä, Suomen Sisun yhtenä johtohenkilönä tunnettu Teemu Lahtinen Espoossa ja Suomen Sisun silloinen puheenjohtaja Johannes Nieminen Vantaalla.[43][45]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Suomen Sisun jäsenistä valittiin Perussuomalaisten ehdokkaina kansanedustajiksi Jussi Halla-aho Helsingistä sekä Juho Eerola Kotkasta, James Hirvisaari Asikkalasta ja Olli Immonen Oulusta.[30][2][46] [2]

[muokkaa] Julkisuudessa

[muokkaa] Muhammad-pilapiirrokset

Helmikuussa 2006 järjestö lisäsi kohutut Muhammad-pilapiirrokset internetsivuilleen. Ruotsissa kuvat oli julkaissut kansalliskonservatiivinen Ruotsidemokraatit-puolue ja tämän johdosta Ruotsin viranomaiset olivat sulkeneet puolueen verkkosivut ulkoministeriön pyynnöstä. Vastalauseena tälle Suomen Sisun hallitus päätti julkaista kuvat. Myöhemmin Ruotsin oikeusministeriö katsoi verkkosivujen sulkemisen olleen laitonta ja ulkoministeri Laila Freivalds joutui eroamaan.[47]

Kirjailija Jera Hänninen ja toimittaja Jyri Hänninen arvioivat kirjassaan Tuhansien aatteiden maa asian todennäköisesti unohtuneen julkisuudessa, ellei pääministeri Matti Vanhanen olisi tiedotustilaisuudessa pyytänyt kuvien julkaisua anteeksi itsensä ja Suomen hallituksen puolesta.[48] ”Vanhasen tiedotustilaisuuden jälkeen lähes jokainen suomalainen tiesi, mikä on Suomen Sisu.”[47]

Suomen Sisu piti Vanhasen anteeksipyyntöä islamistien mielistelynä. Kansanedustaja Jari Vilén vaati viranomaisia poistamaan kuvat verkosta[49] ja sisäasiainministeriö kehotti Keskusrikospoliisia tutkimaan asiaa[50]. Myös presidentti Tarja Halonen pahoitteli kuvien julkaisua[51].

Esitutkinnan jälkeen epäilys uskonrauhan loukkaamisesta meni syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinta päättyi kesäkuussa 2006 syyttämättäjättämispäätökseen[52]. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan kuvien julkaisu oli laillista.

[muokkaa] Ääriryhmä vai ei?

Vuonna 2007 Kansan Uutisten toimittaja väitti artikkelissaan Suomen Sisua ääriryhmäksi. Suomen Sisun silloinen puheenjohtaja Teemu Lahtinen ja jäsen Jussi Halla-aho kielsivät väitteen vastineessaan ja kertoivat Suomen Sisun olevan laillisuusperiaatetta noudattava, oikeisto-vasemmisto-akselista irtisanoutuva maltillinen kansallismielinen järjestö.[5]

Tammikuussa 2008 Länsiväylä-lehti luonnehti järjestöä ”natsihenkiseksi”.[6] Lehti julkaisi 23.1.2008 asiasta myös järjestön puheenjohtajan eriävän näkemyksen.[53] Asiasta kanneltiin Julkisen Sanan Neuvostolle. Länsiväylän neuvostolle antaman vastineen mukaan:

»Asiaa arvioivat uusnatseja tutkinut dosentti sekä Suojelupoliisin ja Keskusrikospoliisin edustajat. Heidän arvioihinsa perustuen jutussa todettiin, että pääkaupunkiseudulla toimii joitakin ”natsihenkisiä” ryhmiä, ja nimeltä mainittiin Lepakkojengi ja Suomen Sisu. Lehdellä oli perusteet käyttää termiä ”natsihenkinen”, koska se perustui osin viranomaisarvioihin.[7]»

Julkisen sanan neuvoston mielestä tapauksessa ei rikottu hyvää journalistista tapaa, koska lehdellä ”oli perusteet mainintaan natsihenkisyydestä” ja koska se antoi seuraavassa numerossa järjestön puheenjohtajalle mahdollisuuden tuoda esiin oma mielipiteensä asiasta.[7] Vuonna 2009 Teemu Lahtinen teki asiasta hallintokantelun sisäasiainministeriöön. Ratkaisussaan kanteluun ministeriön poliisiosasto totesi, että, toisin kuin lehden artikkeli antoi ymmärtää, artikkelia varten haastateltu Keskusrikospoliisin rikosylikomisario ei ollut haastattelussa kommentoinut Suomen Sisun toimintaa, sillä hänellä ei ollut yhdistyksestä syvällistä tietoa. Komisario ei ollut myöskään kutsunut ylipäänsä mitään rekisteröityä yhdistystä uusnatsistiseksi: komisarion mukaan termi uusnatsismi oli vain lehden toimittajan käyttämä termi.[54] Marraskuussa 2011 Suojelupoliisin turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju sanoi YLE 1:n A-Studion haastattelussa Suomen Sisun olevan yksi Suojelupoliisin mielestä äärioikeistolaisia ajatuksia esille tuova ryhmä, jota hän itse ei pidä natsihenkisenä.[55][56]

Kiinnostus Suomen Sisua kohtaan kasvoi Jussi Halla-ahon ja useiden muiden Suomen Sisun jäsenten menestyttyä vuoden 2008 kuntavaaleissa. Vaalimenestyksen ansiosta puheenjohtaja Johannes Nieminen ja hallituksen jäsen Teemu Lahtinen kutsuttiin television A-talk-keskusteluohjelmaan esittelemään järjestöä yleisölle.[57] YLEn Elävässä arkistossa lokakuussa 2008 julkaistu artikkeli kuvasi Suomen Sisun monikulttuurisuutta ja ”kansojen sekoittamista luonnottomalla tavalla keskenään” vastustavaksi ja artikkelin mukaan Suomen Sisu pääsi ”muukalaispelolla vaalivoittoon”. Artikkelin mukaan ainakin osa perinteisistä perussuomalaisista koki jääneensä jyrkemmän linjan sisulaisten varjoon.[57]

Jera Hänninen ja Jyri Hänninen julkaisivat vuonna 2010 kirjan Tuhansien aatteiden maa. Kirjoittajien mukaan sisulainen ajattelutapa muistuttaa ääriajattelua ja heidän mukaansa Sisun ohjelmassa on hätkähdyttävän paljon samaa kuin kansallissosialistiseksi itseään kutsuvan Suomen Vastarintaliikkeen julistuksessa.[58] Marraskuussa 2011 Suojelupoliisin turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju kuitenkin sanoi YLE 1:n haastattelussa Suomen Sisun ja Suomen Vastarintaliikkeen olevan erilaisia järjestöjä.[59]

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen BBC mainitsi myös Suomen Sisun jutussa, joka käsittelee Timo Soinia ja Perussuomalaisia. Jutun mukaan Suomen Sisun jäsenet edustavat äärinationalisteja, jotka ovat soluttautuneet Perussuomalaisiin.[60]

Vuonna 2011 ilmestyi Milla Hannulan kirja Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia, joka käsittelee maahanmuuttokritiikkiä ja myös Suomen Sisua.[30][61] Homma-sivuston haastattelussa Hannula sanoi, että jos maahanmuuttokriittisiä on kuvailtu ääri-sanoilla, voisi vastaavasti kysyä onko suomalainen yhteiskunta ollut äärimonikulttuuristava.[62]

[muokkaa] Puheenjohtajat

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ a b Käräjien kokoonpano vuonna 2011 6.10.2009. Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  2. ↑ a b c d e Rantanen, Miska: Lehti: Perussuomalaisten ehdokkaina useita Suomen sisun jäseniä Helsingin sanomat. 11.3.2011. Viitattu 11.3.2011.
  3. ↑ Suomen Sisu ry Viimeksi päivitetty 6.10.2009. Suomen Sisu. Viitattu 21.5.2011.
  4. ↑ Tietoa liikkeestä Suomen Sisu. Viitattu 20.8.2009.
  5. ↑ a b Lahtinen, Teemu & Halla-aho, Jussi: Suomen Sisu ei ääriryhmä. (vastine toimittaja Antero Eerolan artikkeliin Kansan uutisissa 2007) Kansan uutiset, 20.2.2007.
  6. ↑ a b Massinen, Tuomas: Uusnatsismi ei ole rynnistänyt Ruotsista Suomeen. (”Pääkaupunkiseudulla toimii joitakin natsihenkisiä ryhmiä, kuten Lepakkojengi ja Suomen Sisu.”) Länsiväylä, 18.1.2008, s. 5.
  7. ↑ a b c Tapaus 3853/IL/08: Länsiväylä ei rikkonut hyvää journalistista tapaa Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 4.3.2008.
  8. ↑ Sisäasiainministeriön ratkaisu hallintokanteluasiassa SMDno/2009/404, annettu 2.6.2009. Linkki dokumenttiin Teemu Lahtisen viestin liitetiedostona
  9. ↑ YLE 1 A-Studio 7.11.2011
  10. ↑ a b c Usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) 17.10.2009. Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  11. ↑ Muutamia asioita vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta 20.6.2005. Suomen Sisu. Viitattu 21.5.2011.
  12. ↑ Periaateohjelma Suomen Sisu. Viitattu 9.5.2011.
  13. ↑ Pidän itseäni isänmaallisena, mutta en ole kanssanne samaa mieltä aivan joka asiassa. Voinko liittyä? (Usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ)) Suomen Sisu. Viitattu 9.5.2011.
  14. ↑ Mikä tuo tunnuksenne on? Se muistuttaa hakaristiä (Usein kysyttyjä kysymyksiä) Suomen Sisu. Viitattu 27.8.2009.
  15. ↑ a b Tunnukset 2002. Suomen Sisu ry. Viitattu 8.5.2011.
  16. ↑ a b Aura Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  17. ↑ Hannula 2011.
  18. ↑ Hannula 2011, s. 27.
  19. ↑ a b Hannula 2011, s. 27–30.
  20. ↑ a b c d e Lahtinen, Teemu: Poliittinen historiani, vaan ei Taistelun 4.1.2011. Teemu Lahtisen kotisivut. Viitattu 17.9.2011.
  21. ↑ Hannula 2011, s. 33–39.
  22. ↑ Haastateltu S. Grönroos: ”Tuohon aikaan ei puhuttukaan maahanmuuttokriittisyydestä vaan oltiin kansallismielisiä.” Hannula 2011, s. 35.
  23. ↑ Hannula 2011, s. 39.
  24. ↑ Hänninen & Hänninen 2010, s. 80.
  25. ↑ a b c Historia (Internet Archive) Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  26. ↑ Organisaatio Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  27. ↑ Hannula 2011, s. 36.
  28. ↑ a b Suomen Sisu (Teemu Lahtisen ja Paula Päivikkeen haastattelu) Hätäpäiden kalinaa. 20.12.2010. Viitattu 21.5.2011.
  29. ↑ S. Grönroosin haastattelu teoksessa Hannula 2011, s. 36.
  30. ↑ a b c Viljanmaa, Toni: Pahamaineisen Suomen Sisun jäseniä ehdolla Soinin riveissä Aamulehti. 11.3.2011. Viitattu 11.3.2011.
  31. ↑ ”Rotukysymyksen merkitystä sisulaiselle nationalismille ei siis voida sivuuttaa.” Hannula 2011, s. 99–100, 1904.
  32. ↑ Kansallismielinen keskustelupalsta: Usein kysyttyjä kysymyksiä - FAQ (Vanha versio UKK:sta. ”Se, että valkoiset yhteiskunnat ja kulttuurit ovat elintasoltaan ja kehitykseltään erilaisia kuin esimerkiksi afrikkalaiset, osoittaa kuitenkin jotain etnisten ryhmien välisestä erosta.” ”Älykkyyseroista ei voi kiistellä. Erot ovat todistetusti olemassa ja kiistaa on vain mistä älykkyyserot johtuvat.” ”Sen sijaan afrikkalaista alkuperää olevat 'maahanmuuttajat' tekevät suhteessa päälukuunsa kahdeksan kertaa enemmän rikoksia kuin muu väestö.”) Viitattu 10.9.2011.
  33. ↑ Viljanmaa, Toni: Rasistien Homma-forum vai uuden politiikanteon pioneeri? (Wayback Machine -tallenne) Aamulehti. 29.4.2009. Viitattu 10.5.2011.
  34. ↑ Hannula 2011, s. 147.
  35. ↑ Hannula 2011, s. 31.
  36. ↑ Hannula 2011, s. 31. Suomen Sisun julkilausumasta vuodelta 1999: ”Kansallinen herätys on aina vaatinut uhrauksia. Vain 21-vuotiaana aatteensa puolesta kaatuneen Bobi Sivénin muistoa kunnioittaen Suomen Sisun perustajajäsenet kokoontuvat tänään Karjalan sankarinuorukaisen hautapaaden ääreen antamaan rikkomattoman valansa.” Hannula 2011, s. 30–31.
  37. ↑ Hannula 2011, s. 31.
  38. ↑ Hannula 2011, s. 92.
  39. ↑ Hannula 2011, s. 107.
  40. ↑ Tuotteet 2002, viimeksi päivitetty 7.3.2005. Suomen Sisu. Viitattu 21.5.2011.
  41. ↑ Tuotteet 2001. Suomen Sisu. Viitattu 10.9.2011.
  42. ↑ Hannula 2011, s. 92.
  43. ↑ a b c Vahti, Jukka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta Vihreä lanka. 9.10.2008. Viitattu 28.10.2008.
  44. ↑ Vaalikeräys 24.01.2007. Suomen Sisu. Viitattu 27.10.2008.
  45. ↑ Välimaa, Mikko: Maahanmuuttokriitikot nousivat Soinin takana Helsingin sanomat. 27.10.2008. Viitattu 30.10.2008.
  46. ↑ Olli Immonen – Esittely Olli Immonen. Viitattu 2011-05-11.
  47. ↑ a b Hänninen & Hänninen 2010, s. 81.
  48. ↑ Vanhanen pyysi anteeksi pilakuvien verkkojulkaisua 16.2.2006. Digitoday. Viitattu 30.1.2009.
  49. ↑ Vilén vaatii viranomaisia puuttumaan Muhammad-pilakuvien julkaisuun netissä 13.2.2006. Digitoday. Viitattu 30.1.2009.
  50. ↑ KRP selvittää Muhammad-pilakuvien julkaisun laillisuutta Kaleva. 13.2.2006. Viitattu 30.1.2009.
  51. ↑ Ollikainen, Marketta: Profeetta Muhammed ja islamin pyhät narrit Vapaa ajattelija. 1/2006. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto. Viitattu 27.8.2009.
  52. ↑ Valtakunnansyyttäjä 1.6.2006 – Ns. Muhammed-pilakuvat Uskonnonvapaus.fi. Viitattu 30.1.2009.
  53. ↑ Länsiväylässä virheellistä tietoa (Internet Archive) 18.1.2008. Suomen Sisu. Viitattu 4.3.2007.
  54. ↑ Sisäasiainministeriön ratkaisu hallintokanteluasiassa SMDno/2009/404, annettu 2.6.2009. Linkki dokumenttiin Teemu Lahtisen viestin liitetiedostona
  55. ↑ YLE 1 A-Studio 7.11.2011
  56. ↑ Tamminen, Jenni: Supo pitää Suomen Sisua ääriryhmänä - jäsen puolustaa 8.11.2011. Uusi Suomi. Viitattu 8.11.2011.
  57. ↑ a b Lindfors, Jukka: Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon 31.10.2008. Ylen Elävä arkisto: Yleisradio. Viitattu 31.10.2008.
  58. ↑ Hänninen & Hänninen 2010, s. 80–83.
  59. ↑ YLE 1 A-Studio 7.11.2011
  60. ↑ Jackson, Patrick: Profile: Finland's Timo Soini BBC News. 17.4.2011. Viitattu 8.9.2011. (englanniksi)
  61. ↑ STT – Nissinen, Hanna: ”Kriittisen isänmaallinen” nainen kirjoitti kirjan maahanmuuttokritiikistä Verkkouutiset. 16.2.2011. Viitattu 13.5.2011.
  62. ↑ Homman haastattelussa Milla Hannula 2011. Hommaforum. Viitattu 13.5.2011.
  63. ↑ Curriculum Vitae Teemu Lahtinen. Viitattu 11.9.2011.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Sisu&oldid=11185818
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä