Suojeluvaltio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suojeluvaltio on diplomaattisessa selkkauksessa käsiteltävänä olevaan asiaan nähden puolueeton valtio, joka ottaa asemamaassa hoitaakseen diplomaattisuhteet asemamaahan katkaisseen valtion asiat hoitoonsa. Puolueettomilla valtioilla ei ole velvollisuutta ottaa toisen valtion jäljelle jääviä asioita, esimerkiksi konsuliasioita, hoitoonsa, mutta diplomaattisen tavan mukaan, mikäli tällainen toivomus ilmaantuu, siitä ei kieltäydytä.

Koska asianomaisilla valtioilla ei ole asemamaahan toimivia diplomaattisuhteita, koskee käytännössä suojeluvaltion asemamaassa suorittama diplomatia vain vähäisiä yksittäisiä kansalaisia ja yrityksiä koskevia asioita, pääasiassa konsuliasioita, ei ulkopolitiikkaa laajasti käsitettynä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain suojeluvaltiona sen asioita Korean demokraattisessa kansantasavallassa hoitaa Ruotsi.

Tanskan kutsuttua diplomaattinsa kotiin Indonesiasta ja Iranista Muhammad-pilapiirrosjupakan vuoksi ryhtyivät Alankomaat hoitamaan Tanskan konsuliasioita Indonesiassa ja Suomi Iranissa. Indonesia on Alankomainen entinen siirtomaa, ja Suomea vastaan ei ollut osoitettu Iranissa mieltä, sillä pilakuvia ei ollut julkaistu missään Suomen lehdistä.

Suojeluvaltioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suojeluvaltio merkityksessä "suojelualue eli protektoraatti"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus nimitystä suojeluvaltio käytetään suomen kielessä protektoraatista, valtiosta tai alueesta, jonka toinen valtio on ottanut suojelukseensa sen ulkopoliittista, kauppapoliittista tai muuta suvereniteettiin kuuluvaa oikeutta voimakkaasti määrittäen tai rajoittaen. Protektoraattivaltiolla ei ole yksiselitteistä määritelmää, koska monissa tapauksissa valtio itse pyrkii kiistämään alisteisen asemansa toiselle valtiolle.

Kansainvälisoikeudellisesti tunnustettuja protektoraatteja ovat olleet mm. Saksan ensimmäisen maailmansodan aikaiset alusmaat ja osat Osmanien valtakuntaa, josta tuli Kansainliiton mandaatilla toimivia Britannian ja Ranskan protektoraatteja.

1918 Suomen ja Ukrainan voidaan katsoa ajautuneen itsenäisyysjulistuksistaan huolimatta Saksan keisarikunnan protektoraateiksi: Suomi mm. kevään 1918 kauppasopimuksen vuoksi ja Ukrainan sen vuoksi, että saksalaiset ja itävaltalaiset järjestivät siellä toukokuun 1918 lopussa vallankaappauksen saadakseen Ukrainan sidotuksi kiinteämmin Saksan sotatalouteen viljantoimitusten avulla.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://pda.moskova.info/index.php?option=com_content&task=view&id=572&Itemid=30