Tanskan talous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kööpenhamina on Tanskan talouselämän keskus.
Maatila Romsøn saarella.

Tanskan talous on teollistunut markkinatalous, jonka pohjana ovat ulkomailta tuodut raaka-aineet ja kansainvälinen kauppa. Maan valuuttakurssi on pysynyt vakaana 1980-luvulta, maan valuutta tanskan kruunu, oli aluksi sidoksissa Saksan markkaan ja nykyisin euroon. Niinpä Kreikan ongelmat, jotka alentavat euron arvoa, tuntuvat myös Tanskan kruunussa.[1] Tanskan talous täyttää EMU:n kriteerit, mutta maa on päättänyt ainakin toistaiseksi olla käyttämättä euroa valuuttanaan.[2]

Tanska on maailman korruptoitumattomin maa (2007 & 2008) ja taloudellinen vapaus on Tanskassa maailman 9. korkein. Tanskan omaisuudensuoja on erittäin vahva ja talous on avoin ulkomaankaupalle ja ylikansallisille sijoituksille. Työllistämisen sivukulut ovat vähäisiä ja irtisanominen on suhteellisen halpaa ja helppoa, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia ja talouskasvua. Pääoma- ja työmarkkinoiden sekä liiketoiminnan sääntely ovat poikkeuksellisen vähäisiä.[3]

Työttömyysaste oli 1990-luvun lopusta vuosien 2008-2009 lamaan yksi Euroopan matalimmista, mutta sen jälkeen noussut, ja vuonna 2012 7 %, suurin piirtein yhtä korkea kuin Suomessa.

Elpyminen taloustaantumasta ei ole ollut yhtä nopeaa kuin esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa, vuonna 2010 bruttokansantuotteen kasvuprosentti oli 1,7 ja 2011 1,5. Tosin 2012 ensimmäisellä kvartaalilla kasvu on ollut odotettua nopeampaa. Syksyllä 2011 muodostetun Helle Thorning Schmidtin hallituksen talousohjelmaan kuuluu mm. työurien pidentäminen.

Maatalous, energia ja luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous on perinteisesti ollut Tanskan johtava elinkeino, mutta maa on myös hyvin pitkälle teollistunut. Tanska täyttää osan energiatarpeestaan Pohjanmeren öljy- ja kaasuesiintymillä.[4] Maa on tunnettu tuulivoiman suosiosta.

Tanska on suuri sianlihan ja maidon tuottajamaa. 2000-luvulla sikojen osuus on noussut entisestään. Vuonna 2005 Tanskassa oli 1,6 miljoonaa nautaa ja 12,6 miljoonaa sikaa. Tanskan maatalous on pitkälti organisoitunut tuottajaosuuskunniksi, joilla on yli 90% markkinaosuus turkisten, voin, maidon ja perunatärkkelyksen tuotannosta.[5]

Vuonna 2008 maan kotimaisesta sähköstä 26,7 % tuotettiin uusiutuvilla energiantuotantomenetelmillä. Tuulivoiman lisäksi maassa tuotetaan bioenergiaa oljesta, polttopuusta ja jätteistä. Vesivoiman osuus on laskenut vuodesta 1994.[6]

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja elintarvikkeet.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa on 98 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 2667 km ja maantietä 73 197 km. Satamakaupunkeja ovat Aalborg, Aarhus, Ensted, Esbjerg, Fredericia, Kalundborg ja Kööpenhamina.[2]

Tanskalaisia yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa on paljon keskisuuria yrityksiä, jotka ovat löytäneet maailmanmarkkinoilta oman erikoisalansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Background Note: Denmark US Department of State
  2. a b The World Factbook: Denmark CIA. (englanniksi)
  3. Denmark, 2010 Index of Economic Freedom, Heritage ja Wall Street Journal
  4. Valtiot ja liput, s. 43-44
  5. Agriculture in Denmark 2007 Danish Agriculture and Danish Agricultural Council
  6. Electricity from renewable energy: share of domestic electricity supply Energy statistics 2008 s. 11