Setelirahoitus

Setelirahoituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa keskuspankki rahoittaa valtiota/valtioita uutta rahaa painamalla. Käytännössä keskuspankki merkitsee taseensa vastaavaa-puolelle valtiolle merkitsemänsä velan sekä taseensa vastattavaa-puolelle uusien setelien arvon, jotka luovutetaan valtion käyttöön. Nykyään ei uusia seteleitä luonnollisestikaan tarvitse painaa, vaan rahoitus merkitään suoraan keskuspankin taseeseen numeroina ja rahat luovutetaan valtion käyttöön tilisiirtona.

Euroopan keskuspankin säännöissä setelirahoitus on kielletty, mutta kiertotietä setelirahoitus onnistuu siten, että keskuspankki myöntää keskuspankkirahoitusta pankeille, jotka edelleen rahoittavat valtioita. Todellisuudessa Euroopan keskuspankki onkin lisännyt keskuspankkirahoitustaan pankeille, mutta tämä on tapahtunut enemmänkin pankkijärjestelmän likviditeetin takaamiseksi kuin varsinaisen setelirahoituksen myöntämiseksi.

Euromaat joutuvatkin näin ollen rahoittamaan kulutuksensa joko veroja nostamalla tai ottamalla velkaa markkinoilta. Tämän on mahdollista johtaa Kreikka-tyyppiseen skenaarioon, jossa valtion velkakirjojen korot nousevat radikaalisti, koska Kreikan hallituksen ja keskuspankin ei ole mahdollista olla aina maksuvalmis, toisin kuin valtiot, joilla suvereeni valuutta on (esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani).

Rahan kvantiteettiteorian mukaan rahan tarjonta määrää kansantalouden hintatason, ja näin setelirahoituksen kautta tapahtuva rahan määrän lisäys nostaa hintatasoa ja voi pahimmillaan johtaa hyperinflaatioon.

Historiasta ei ole kuitenkaan löydettävissä yhtään esimerkkiä, jossa pelkkä setelirahoitus olisi johtanut hyperinflaatioon. Esimerkiksi Zimbabwen ja Weimarin tasavallan tapauksessa tuotantokapasiteetin romahtaminen oli ratkaisevaa. Vaikutusta on myös sillä, onko valuutta kelluvien vai kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä.

Voidaan myös huomioida, että Yhdysvaltain keskuspankki FED on lisännyt dramaattisesti kierrossa olevien dollareiden määrää, mutta tämä ei ole silti johtanut Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjojen korkojen nousuun, vaan ne ovat pysyneet ennätysalhaisina. Osittain selitys löytyy siitä, että samanaikainen yksityisen sektorin velan tuhoutuminen vähentää kierrossa olevan rahan määrää.