Hoitotyö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lasta hoitava brittiläinen hoitaja.

Hoitotyö on terveyden- ja sairaanhoidon työtä. Hoitotyön tieto- ja taitoperusta ovat keskeisiä muun muassa ensihoitajan, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työssä. Hoitotyötä säätelevät Suomessa muun muassa terveydenhuoltolaki, laki terveydenhuollon amattihenkilöistä sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä eettiset ohjeet.[1][2][3][4] Hoitotyön tieteelliseksi perustaksi on lanseerattu käsite hoitotiede, jonka puitteissa on mahdollista kouluttautua jopa tohtoriksi. Sen perusteella hoitotyön piiriin eivät suoranaisesti kuulu moninaiset muut kuin terveydenhuollon hoitotoimet, esimerkiksi kiinteistönhoito. Kiistatta kuitenkin esimerkiksi lastenhoitaja, kodinhoitaja ja omaishoitaja tekevät hoitotyötä.

Lain mukaan esimerkiksi diagnoosi eli taudinmääritys kuuluuu lääkärin vastuualueelle, mutta pätevän sairaanhoitajan osallisuutta taudinmääritykseen ei ole laissa kielletty. Myös lääkereseptin kirjoittamisoikeutta on viime vuosina eräissä tapauksissa siirretty sairaanhoitajalle.

Hoitotyön opiskelusta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa hoitotyötä voi opiskella ammattikorkeakoulussa hoitotyön tai ensihoidon koulutusohjelmissa. Valmistuvien tutkintonimikkeitä on:

Hoitotyötä voidaan organisoida monella tavalla. Näitä voivat olla tehtäväkeskeinen malli, ryhmätyömalli, modulaarinen malli, yhteisöllinen, malli yksilövastuinen malli tai sovellettu sekamalli. Useissa hoitotyön toimintayksiköissä toimitamallina on yksilövastuinen hoitotyö, jossa olennaisena käsitteenä on omahoitaja.lähde? Modulaarista mallia pidetään yhtenä yksilövastuisen mallin muodoista.

Hoitotyön historiasta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoitotyön kehityksen kuluessa ovat ammattinimikkeet vaihtuneet. Esimerkiksi terveydenhuollon nimikkeistä ovat poistuneet alilääkäri, apuhoitaja ja sairaala-apulainen. Tilalle on tullut nimikkeitä muun muassa erikoistumisaloittain.

Hoitotyön opetus ei ole uusi alue. Vuodesta 1944 alkaen toiminut Venny Snellmanille nimetty Sairaanhoitajien koulutussäätiö SHKS julkaisee tasokasta oppikirjamateriaalia.[5] Jo sitä ennen WSOY julkaisi Suomen sairaanhoitajataryhdistyksen toimittamaa toistakymmenosaista Sairaanhoitajattarien oppikirjaa. Professori Harald(?) Fabritiuksen kirjoittama ensimmäinen osa käsitteli ihmisruumiin anatomiaa ja fysiologiaa ja apteekkari Ella Erikssonin laatima toinen osa lääkeaineoppia. Kolmas osa, jonka kirjoittivat Sophie Mannerheim ja Ellen Nylander ja jonka Nylander ja Olga Lackström osittain uudistivat vuonna 1930, käsitteli laajasti itse hoitotyötä ja sairaanhoitajan roolia. Karolina Eskelinin neljäs osa käsitteli gynekologista sairaanhoitoa, professori Birger Runebergin viides osa kirurgiaa ja Gösta Beckerin kuudes osa sisätautioppia sekä seitsemäs Oskar von Hellensin kirjoittama osa terveydenhoito-oppia, kaikkia sairaanhoitajan näkökulmasta.[6]

Taustoja nykyaikaiselle hoitotyölle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sophie Mannerheimin aikana ei ollut vielä vakiintunutta hoitotiedettä metodologisine oppeineen, mutta hygieniaan perustuva pohja oli luotu. Sairaanhoitajattarien oppikirjan osassa III "Käytännöllisiä ohjeita ja sairashoidollisia toimenpiteitä" on seikkaperäisesti ja selkeästi esitetty esitetty muun muassa sairaanhoitajan käyttämät otteet, potilaan hyvinvointia edistävät toimenpiteet, taudinoireiden tarkkaaminen ja havaintojen teko, erilaisten lääkemuotojen annostelu ja runsaasti hoitoon ja tutkimukseen liittyviä toimenpiteitä. Erikseen on luku kirurgisesta sairaanhoidosta ja myös kuvitettu osio sidoksista sekä kuolevien hyvästä hoidosta. Nylanderin ja Lackmanin uudistetussa painoksessa vuodelta 1930 on uutena sairaalaterveydenhuolto; toisaalta osio "Kylvyt, kieteet ja pyyhkeet" on jätetty pois. Mielenkiintoinen on myös osio "Sairaanhoitajaksi aikovalle asetettavat vaatimukset" hoitajan henkilökohtaista hygieniaa myöten: Esimerkiksi "Hiukset ... on pestävä ainakin kerran, mutta mieluiten kahdesti kuussa" ja "Hampaat pestään aamuin illoin mieluimmin käyttäen hammastahnaa tai pulveria. Monet käyttävät tavallista liitujauhetta; se tekee hampaat valkoisiksi ja on sitä paitsi halpaa." Käsienhoito-osio on lähellä nykyaikaista. Lisäksi kehotetaan hoitajatarta kääntymään suhteellisen herkästi lääkärin puoleen, mikäli epäilee olevansa sairaana, vaikka hoitajattarelle itselleen sairaana olo onkin "usein vastenmielistä". Osiossa on myös tarkat kaluston ja eri astioiden puhdistusohjeet. Tahranpoistosta on myös pari sivua.[7]

Florence Nightingale -lupaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Yhdysvaltojen Michiganissa, mutta myös joissakin muissakin sairaaloissa sairaanhoitajilta on vaadittu juhlallinen Florence Nightingale -lupaus, joka vastannee jossain määrin lääkärien Hippokrateen valaa.[8][9]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) Finlex.
  2. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) Finlex.
  3. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Finlex.
  4. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 28.9.1996. Sairaanhoitajaliitto.
  5. Sairaanhoitajien koulutussäätiö – Stiftelsen för sjuksköterskeutbildningen Viitattu 11.11.2014.
  6. Eri tekijät: Sairaanhoitajattarien oppikirja I – VI. Porvoo/Helsinki: Suomen sairaanhoitajataryhdistys/WSOY, 1921–1933.
  7. S. Mannerheim, E. Nylander, O. Lackström: Sairaanhoitajattarien oppikirja osa III. Kolmas painos. Helsinki: Suomen sairaanhoitajataryhdistys/WSOY, 1930.
  8. Lystra E. Gletter (alkuperäinen 1893): Florence Nightingale Pledge NursingWorld. American Nurses Association. Viitattu 11.11.2014.
  9. Sophie Mannerhaim, Ellen Nylander, Olga Lackström: Sairaanhoitajattarien oppikirja III 3. painos, s. 22. Helsinki: WSOY, 1930.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hoitajat.net – Hoitoalan ammattilaisten keskustelupalsta.
  • Sairaanhoitajaliitto – Hoitotyön kehittäjä ja ammatillinen tuki.
  • Westergård, A., Rautava-Nurmi, H., Henttonen, T., Ojala, M. ja Vuorinen, S.: Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro Oy, 2012. ISBN 9789526302751.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.