Bioanalyytikko
| Bioanalyytikko | |
|---|---|
 Bioanalyytikko työssään |
|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Lääketeollisuus, Sairaala, Terveyskeskus, Yksityinen terveydenhoito, Yliopisto |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti |
Bioanalyytikko tai myös laboratoriohoitaja työskentelee muun muassa terveyskeskuksen, sairaalan tai yksityisen tervydenhoidon laboratoriossa sekä entistä enemmän myös yliopistojen ja erilaisten tutkimuslaitosten laboratorioissa.[1]
Koulutus annetaan ammattikorkeakouluissa. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen ja tutkinnon suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta. Tukinto on bioanalyytikko (AMK).[2] Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää anomukseta bioanalyytikoille oikeuden käyttää laboratoriohoitajan laillistettavaa ammattinimikettä tutkinnon suorittamisen jälkeen.[3]
Bioanalyytikon toimenkuvaan kuuluvat muun muassa näytteenotto, potilaiden ohjaus ja analytiikka sekä analytiikan laadunarviointi.[2] Bioanalyytikko voi työskennellä useilla eri erikoisaloilla. Näitä ovat esimerkiksi kliininen kemia, hematologia, verensiirtotoiminta, vierianalytiikka, mikrobiologia, molekyyligenetiikka, fysiologia, neurofysiologia sekä patologia.[2]
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on alan ammatillinen edunvalvoja ja se kuuluu Tehy ry:hyn.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bioanalyytikko Työmarkkinatori. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ a b c Opintopolku opintopolku.fi. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Terveydenhuollon ammattioikeudet Ammattioikeudet. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Suomen Bioanalyytikkoliitto ry www.bioanalyytikkoliitto.fi. Viitattu 6.4.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Pekka (toim.): Laboratoriotyön muistoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 9517469667.