Turve Suomen energiantuotannossa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toppilan turvevoimala Oulussa (2006).

Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on noin 4 prosenttia. Suurimmat turpeesta energiaa tuottavat yritykset Suomessa ovat Vapo Oy sekä Turveruukki Oy.[1] Suomen turpeen energiakäyttö oli vuonna 2007 sähkönkulutuksesta 7,6 % ja energiankulutuksesta noin 7,0 %. Vuonna 2000 turpeen osuus sähköstä ja energiasta oli 4,7 %.[2] Suomi on ollut niitä maita, joissa on turvetta eniten maailmassa. Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on ollut erilaisia soita. 2020-luvulla ojittamatonta suota on neljä miljoonaa hehtaaria. Suomen soista 0,6 % on energiaturvekäytössä. Noin 12,0 % maan soista on suojeltuja.[3]<ref[>Jyu.fi (Arkistoitu – Internet Archive)</ref>[4] Suojelualueet eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti, vaan niistä iso osa on Pohjois-Suomessa.[4] Näin ollen Etelä-Suomen soista on suojeltu vain alle 2 %.[4]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttoturpeen koneellinen nosto alkoi 1800-luvulla , turvetta nostettiin 1900-luvun alkupuolella erityisesti höyryveturien polttoaineeksi. Vähitellen käyttö hiipui edullisten tuontipolttoaineiden, öljyn ja kivihiilen saatavuuden parantuessa. 1970-luvun öljykriisin seurauksena turpeen energiakäyttö kasvoi valtion ohjauksella ja oli huipussaan 1997 jolloin turpeen osuus energian kokonaiskäytöstä oli 7%. [5]

Suomen soista 40 % on enää luonnontilaisia. Esimerkiksi Keski-Suomessa vain alle 20 % soista on luonnontilassa.[4] Metsähallitus on todennut, että luonnontilaisten soiden vähennyttyä soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.[6]

Turvemaita kuivataan Suomessa maatalouskäyttöön, mutta se aiheuttaa suuret CO2- ja N2O-päästöt. Paras tapa ehkäistä se on välttää turvemaan kuivaus.[7] IPCC:n mukaan maataloudessa hiilidioksidin ehkäisyn päämenetelmiin sisältyy viljeltyjen turvemaiden entistäminen takaisin alkuperäiseen tilaan. IPCC ei suosittele turvemaiden metsittämistä tai ojittamista, vaan ojien poistoa ja metsitettyjen turvemaiden entistämistä suoalueiksi.[8]

Suomessa kaikki energiaturvekäytöstä poistuneet maa-alueet ennallistetaan, metsitetään tai hyödynnetään maatalouskäytössä[9][10]. Ennallistamisella tarkoitetaan, että maa-alueet palautetaan joko luonnontilaisiksi ekosysteemeiksi, esimerkiksi kosteikoiksi tai hiiltä tehokkaasti sitoviksi viljelyksiksi[11]. Monet tärkeistä maan lintujärvistä, kuten esimerkiksi Limingan lintujärvi, ovat entisiä energiaturvealueita. Kaikkia alueita ei kuitenkaan ennallisteta, vaan niistä tulee esimerkiksi talousmetsää. Ruokohelpiviljelykset puolestaan tuottavat biomassaa uusiutuvan energian tuotantoon.

Suomi on yksi maailman soisimmista valtioista<refSuoseura (Arkistoitu – Internet Archive)</ref>

[12]. Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja vuonna 2005. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannosta oli yli 50 %. U.S. Geological Surveyn mineraali vuosikirjan mukaan vuonna 2005 turvetta tuotetaan energiaksi vain Euroopassa. Energiaturpeen tuottajamaat olivat: Suomi 51 %, Irlanti 31 %, Valko-Venäjä 11 %, Moldova 3,0 % ja Ruotsi 3,6 %. Lähteessä Viro, Latvia, Liettua, Venäjä ja Unkari eivät ole määrittäneet turpeen käyttötarkoitusta. Maailmanlaajuisesti energiaturpeen tuotanto on kasvuturpeen tuotantoa suurempaa.[12]

Turvevoimaloita on Suomessa noin 60 ja VTT:n vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turve työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti yhteensä yli 12 000 henkilötyövuoden verran, ja sen vaikutus valtion- ja kuntatalouteen on vuosittain noin 370 miljoonan euron luokkaa[13]. Turpeen kansallisten markkinoiden liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Kansainvälinen liikevaihto ei ole merkittävää, sillä turpeen käyttö energiantuotantoon on kannattavaa vain paikallisesti.[14]

Suomessa turpeella tuotettua sähköä on tuettu syöttötariffien avulla toukokuusta 2007 lähtien.[15] IEA, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat arvostelleet tariffeja.[16][17][18]

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset Suomen puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.[19]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutiosuon turvealue Yli-Iissä kesällä 2007. Takavasemmalla näkyy yksi turveaumoista.
Turve-energia[20][21][22][23]
Vuosi Tuotanto
GWh
Kulutus
GWh
1990 18 950 15 522
1991 8 978 15 657
1992 18 945 15 353
1993 11 513 16 210
1994 25 344 18 522
1995 25 367 20 645
1996 25 000 23 544
1997 31 180 23 144
1998 5 304 22 110
1999 25 742 19 591
2000 12 663 17 203
2001 19 538 23 868
2002 25 471 24 930
2003 21 306 27 550
2004 10 429 24 667
2005 24 864 19 107
2006 36 773 26 000
2007 12 663 28 406
2008[24] 22 627
2009[24] 19 322

Päästökauppalaki (683/2004) tuli voimaan elokuussa 2004.

Turpeen syöttötariffia maksetaan lakisääteisesti lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle 1.5.2007−31.12.2010. Lain mukaan kantaverkonhaltijan tulee kerätä syöttötariffimaksu kaikilta verkon sähkön kuluttajilta tasapuolisesti ja ketään syrjimättä.[25][26] Mauri Pekkarisen mukaan järjestelmä koskee yli 120 MW:n kokoisia laitoksia, joiden pääasiallinen polttoaine on turve. Syöttötariffi kohdistuu 400 MW:n tuotantoon. Se maksaa vuodesta riippuen 1−10 miljoonaa euroa. Pekkarisen mukaan työllisyysvaikutus on useita satoja työpaikkoja.[27] Syöttötariffia maksetaan lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle kuukausittain lisähintaa seuraavasti:[25][26]

Lisähinta (€/MWh) = 1 €/MWh + (Pt+ εtx Pe)/ ηt - (Ph+ εhx Pe)/ ηh, jossa

  • Pt = polttoturpeen hinta sähkön lauhdutustuotannossa arvonaan 7 € MWh;
  • ε0t = polttoturpeen ominaispäästökerroin arvonaan 0,377 hiilidioksiditonnia MWh:lta;
  • Pe = päästöoikeuden hinta aritmeettisena keskiarvona Euroopan talousalueen vaihdoltaan kolmen suurimman päästöoikeuspörssin päivittäiskaupan hintanoteerausten päiväkeskiarvosta kyseisenä kalenterikuukautena, euroa hiilidioksiditonnilta;
  • ηt = polttoturvetta polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,37;
  • Ph = kivihiilen hinta sähkön lauhdutustuotannossa Tilastokeskuksen julkaiseman polttoaineen hintatekijän h (yksi kuukausi) verottomana arvona kyseisenä kalenterikuukautena, euroa MWh:lta;
  • εh = kivihiilen ominaispäästökerroin arvonaan 0,337 hiilidioksiditonnia MWH:lta;
  • ηh = kivihiiltä polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,40.

Verot ja tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turpeen energiakäytöstä maksettiin vuosina 2003−2005 veroa 1,59 €/MWh. Tämän jälkeen turve on luokiteltu samaan valmisteverottomaan ryhmään ydin- ja vesivoiman kanssa. Kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta maksetaan edelleen valmisteveroa.[28] Eduskunta sääti vuonna 2006 lain, jolla korvataan turvevoimaloille hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia päästöoikeuskustannuksia. IEA:n pääjohtaja Nobuo Tanaka mukaan Suomen pitää huolehtia siitä, että tämä tuki on vain väliaikainen.[29]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvetuotanto voi aiheuttaa muun muassa pienhiukkaspölyä, meluhaittaa, vesistön kuormittumista ja maiseman muutoksia. Korkein hallinto-oikeus kielsi näillä perusteilla Järvelänsuon turvetuotannon vuonna 2005.[30]

Turpeen energiakäytön rikkipäästöt Suomessa olivat 15,6 (9,7) x 1 000 t SO2 2003 (2005). Suomessa turpeen energiakäyttö 2003 (2005) vastaa 15 % (14 %) rikkipäästöistä; 6,3 % (4,3 %) typpipäästöistä, 12.5 % (10,4 %) kasvihuonepäästöistä ja 15 % (13 %) energiantuotannon kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2003 Suomen turpeen energiankäytön hiilidioksidipäästöt olivat 86 % verrattuna Suomen liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöihin.[28]

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että uhanalainen suoluonto tarvitsee lisäsuojelu- ja ennallistamisohjelman, jonka tavoitteena on soiden monimuotoisuuden ja hiilitaseen säilyttäminen.[31]

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan turpeen käytön kasvihuonevaikutus on kivihiiltä pahempi riippumatta siitä onko turve peräisin luonnonsuolta vai metsäojitetulta suolta.[32]

Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä. Savolaisen mukaan suot ovat turvetuotannon vuoksi hiililähteitä ja niiden ilmastovaikutukset ovat kielteiset.[33]

IEA:n mukaan Suomen bonustariffi on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Päästökaupassa hiilipäästöjä pyritään hintaohjaamaan. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve-energialähde vähäpäästöisempään.[34]

Professori Jyri Seppälän mukaan turve ei kuulu kansainvälisesti uusiutuvien energialähteiden piiriin. Siksi turpeen käyttöä varten Suomi perusti 2002−2005 tutkimusohjelma. Keväällä 2008 kansallinen ilmastopaneeli paljasti, ettei tutkimustieto anna perusteita muuttaa tulkintaa kasvihuonekaasulaskelmissa: Turve on fossiilinen polttoaine ja sen käyttö lisää ilmastonmuutosta. Turpeen kasvihuonepäästöt ovat viime vuosina verrattavissa Suomen henkilöautoliikenteen kasvihuonepäästöihin. Jyri Seppälän mukaan turpeen biodieselmäärittely on vaikeaa eikä soiden tulevaisuuden hiilisidontaa voi vahvistaa. Kansainvälinen päästölaskelma ei tunne tulevaisuuden maankäyttöoptioita.[35]

Monet poliittiset vaikuttajat vastustavat turvetuotantoa. Eräs tunnetuimmista henkilöistä, joka ovat aikaisemmin kannattanut turvetuotantoa, mutta on alkanut sitä myöhemmin vastustamaan, on Suomen entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen.[36] Usein turvetuotannon arvostelijat myös sanovat, että Suomen suurin turvetuottaja Vapo harjoittaa viherpesua.[37] Vapo on myös joutunut maksamaan korvauksia pilattuaan vesistöjä turvetuotannolla.[38]

Perussuomalaiset kannattavat turvetuotantoa ja haluaisivat estää sen alasajon.[39]

Energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turpeen energiatase

[40]

2005 GWh 2004 GWh
Primäärienergian tuotanto 24 864 10 429
Vienti -166 -82
Varastomuutokset -5 592 14 319
Primäärienergian
kokonaishankinta
19 107 24 667
Erillinen sähkön tuotanto -3 339 -7 601
Sähkön ja kaukolämmön
yhteistuotanto
-8 436 -9 327
Yhteistuotannolla tuotettu
sähkö teollisuudessa
-1 086 -1 161
Kaukolämmön erillistuotanto -1 036 -1 212
Energian loppukulutus 5 210 5 366
Teollisuus 4 910 5 194
Kotitaloudet 131 3
Maa- ja metsätaloussektori 147 147
Palvelusektori ja julkinen sektori 22 22
Positiivinen varastomuutos = varaston käyttö
negatiivinen varastomuutos = varaston täydennys
Tuotanto – Vienti + Varastomuutos = Kokonaishankinta

EU:n linjauksen mukaisesti Suomella on velvoite vastata kasvavaan tarpeeseen uusiutuvalla, teknisesti tehokkaalla ja paikallisesti tuotetulla energialla. EU:n tavoitteena on, että jäsenmaiden energiaomavaraisuus vahvistuu merkittävästi tulevien vuosien aikana[41]. Suomessa tämä tarkoittaa omien energiaresurssien tehokkaampaa ja vastuullista hyödyntämistä. Suomessa on mittavat uusiutuvan energiantuotannon resurssit metsä- ja muussa biomassassa. Teknisesti biomassan hyödyntäminen on mahdollista kuivaavan tukipolttoaineen, esimerkiksi energiaturpeen avulla[42]. Biomassan ja energiaturpeen yhteiskäytön pienhiukkaspäästöt ovat edullisimpia tuotettuun energiamäärään verrattuna.

Maailmalla turvetta pidetään fossiilisiin rinnastettavana polttoaineena, mutta Suomessa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.[43][44] Määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa.[43] Selvityksen mukaan puusto uusiutuu Suomessa sadassa vuodessa, mutta turvekerros vaatii syntyäkseen jopa tuhansia vuosia, eikä toisaalta energiaksi käytettyjä turvesoita edes yritetä uusia soiksi kuin poikkeustapauksissa. Turpeen käyttö ei ole yksittäisen suon kannalta kestävää. Turvekerroksen uusiutumisen vaatiman pitkän aikajänteen vuoksi sitä voidaan pitää puuhun verrattuna vain ”hitaasti uusiutuvana polttoaineena”.[45] Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.[46] Keskusta ja Kristillisdemokraatit puoltavat tätä luokittelua.[47]

Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2004−2005 hyvä vesitilanne vuosiin (2001−2003) verrattuna vähensi turpeen energiakäyttöä Suomessa. Vuosina 2002−2003 turpeella tuotettua sähköä myytiin pohjoismaisille sähkömarkkinoille.[48]

Turpeen käytön väheneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huippuvuoden turpeen osalta koettiin vuonna 2007 jälkeen turpeen energiankäyttö on kääntynyt laskuun,[49] turpeen polton määrä on jopa puolittunut huippu vuosista.[50]

Turvetta tuottava Vapo yhtiö valmistautuu luopumaan energiaturpeen eri energian poltosta koska se yleisesti nähdään fossiilisen polttoaineena.[51][52]

Energiayhtiöt ovat ilmoittaneet vähentävänsä turpeen polttoa energiaisiksi.[53][54][55]

Energiaturve tukipolttoaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on runsaasti biomassaa muun muassa metsissä. Biomassalla tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja, pääosin puita ja peltokasveja. Termiä biomassa käytetään erityisesti silloin, kun kasveista tuotetaan muuta kuin elintarviketta, kuten energiaa, polttoaineita tai muovia.[56] Biomassan saatavuus on hyvä joka puolella Suomea.

Biomassaa saadaan metsistä ja pelloilta sekä perinteisen teollisuuden jäteliemistä.[56] Osa biomassasta hyödynnetään suoraan energiantuotannossa. Luontaisen kosteutensa ansiosta biomassa tarvitsee teknisen tukipolttoaineen, jotta palaminen olisi puhdasta ja energiatehokasta.[57] Yksi teknisesti toimivimmista tukipolttoaineista on energiaturve, jonka käytön avulla biomassa palaa puhtaasti ja esimerkiksi paikalliset hiukkaspäästöt ovat pienet.[58] Hiukkaspäästöt pysyvät pieninä, koska energiaturve sitoo metsähakkeen epäpuhtauksia, kuten alkaleita tehokkaasti.[59] Metsähakkeen ja energiaturpeen yhteiskäyttö parantaa selvästi polttokattilan puhtaana pysymistä, minkä seurauksena kattila ei esimerkiksi kuumene liikaa ja toimii täten tehokkaammin.[60] Kun polttoaineseos on kuivaa, myös sen lämpöarvo on parempi. Tällöin siitä saatu hyötysuhde on parempi, eli samalla polttoainemäärällä saadaan tuotettua enemmän energiaa hyödynnettävässä muodossa. Lisäksi biomassa sisältää klooria, joka on lähtöisin lehtivihreästä. Turpeen sisältämä rikki sitoo biomassasta vapautuvan kloorin ja siten estää kattilan lämpöpintoja syöpymästä kloorin vaikutuksesta.[61] Biomassaa hyödyntävän CHP-tuotannon hyötysuhde voidaan saada lähelle 80 prosenttia.[62]

Energiaturve ja Suomen huoltovarmuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen ja Bioenergia-yhdistyksen mukaan turpeella ei ole merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, koska turpeentuotanto on romahtanut 2010-luvulla.[63]

Turvepelletit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvetuotanto sisältää myös turvepellettien energiamäärän. Tilastokeskuksen mukaan turvepellettejä valmistettiin 26,9 miljoonaa tonnia vuonna 2004, 29,3 miljoonaa tonnia vuonna 2005 ja 3,5 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Suomen turpeen kulutuksesta turvepelletit mukaan lukien 98−99 % käytetään teollisuudessa. Vuonna 2006 kulutuksesta oli noin 30,0 % sähköntuotantoa, 39,5 % kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja 29,5 % muuta teollisuuskäyttöä.[22]

Voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biomassaa ja energiaturvetta käytetään paikallisissa CHP-voimaloissa (Combined Heat and Power), jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä[64]. CHP-voimaloiden hyötysuhde on erittäin korkea, jopa 90 prosenttia, jolloin hukkalämmön osuus on hyvin pieni. Pelkästään sähköntuotantoon erikoistuneiden voimaloiden hyötysuhde on noin 30-40 prosentin tuntumassa. Maailman suurin yksinomaan lauhdesähköä tuottava turvevoimalaitos sijaitsee Haapavedellä.

Suuri osa suomalaisten kaukolämmöstä ja käytettävästä sähköstä tuotetaan paikallisesti, jolloin energian siirtoetäisyydet ovat lyhyet. Suomessa energiantuotannon paikallisuus on hyvin perusteltua myös raaka-aineiden saatavuudella. Suomen pinta-alasta 86 prosenttia on metsätalousmaata[65]. Metsähaketta on lähtökohtaisesti kaikissa maakunnissa. Myös energiaturvetta on saatavilla useimmissa Suomen maakunnissa, joten kuljetusetäisyydet ovat lyhyet.

Vastapaine
Lauhde
Teollisuus
>1000 GWh
500–1000 GWh
Haapaveden voimalaitos
Haapaniemen voimalaitos
Stora Enson Oulun tehtaat
Veitsiluodon paperitehdas
Mäntän paperitehtaan voimalaitos
Naistenlahden voimalaitos
Kiimassuon voimalaitos
Turvetta käytävät voimalaitokset Suomessa[66]
Laitos Omistaja Sijainti Kapasiteetti (MWth) Turve (GWh) Turpeen osuus
Toppilan voimalaitos Oulun Energia Oulu 532 3 617 89 %
Pietarsaaren voimalaitos Alholmens Kraft Pietarsaari 550 2535 55 %
Seinäjoen voimalaitos Vaskiluodon Voima Seinäjoki 299 2 198 90 %
Haapaveden voimalaitos Kanteleen Voima Haapavesi 390 1 838 99 %
Haapaniemen voimalaitos Kuopion Energia Kuopio 298 1 791 93 %
Tihisenniemen voimalaitos Kainuun Voima Kajaani 240 896 53 %
Joensuun voimalaitos Fortum Joensuu 196 733 40 %
Kokkolan voimalaitos Kokkola 98 628 62 %
Pursialan voimalaitos Etelä-Savon Energia Mikkeli 84 384 44 %
Lauhdevoimalaitokset yhteensä 2 687 14 631
Stora Enson Oulun tehtaat Stora Enso Oulu 246 884 55 %
Veitsiluodon paperitehdas Kemi 709 46 %
Simpeleen paperitehdas M-real Rautjärvi 113 407 55 %
Heinolan flutingtehdas Stora Enso Heinola 107 395 60 %
Jämsänkosken voimalaitos Jämsänkosken Voima Jämsänkoski 185 41 %
Mäntän paperitehdas Mäntän Energia Mänttä 94 80 %
Rauman paperitehdas UPM-Kymmene Rauma 160 349 23 %
Kemiran Oulun tehdas Kemira Chemicals Oulu 97 63 %
Tervasaaren paperitehdas UPM-Kymmene Valkeakoski 78 56 %
kartonkitehdas Powerflute Savon Sellu Kuopio 94 326 85 %
Säterin voimalaitos Fortum Valkeakoski 50 302 51%
Myllykosken paperitehdas Vamy Anjalankoski 88 256 24 %
Kemin kartonkitehdas M-real Kemi 115 233 31 %
Kaipolan paperitehdas UPM-Kymmene Kaipola Jämsä 104 209 36 %
Äänekosken voimalaitos Äänevoima Äänekoski 157 198 20 %
Kauttuan voimalaitos Fortum Kauttua Eura 67 163 42 %
Lapinlahden lämpölaitos Fortum Valio Lapinlahti 25 151 100 %
Varkauden paperitehdas Stora Enso Varkaus 150 116 12 %
Kuusankosken biopolttoainevoimalaitos Kymin Voima Kuusankoski 269 10 %
Koskenkorvan tehdas Altia Ilmajoki 20 79 %
Salon voimalaitos Voimavasu Salo 32 81 36 %
Kevätniemen voimalaitos Vapo Lieksa 30 47 42 %
Stora Enson Anjalankosken tehtaat Stora Enso Anjalankoski 234 2 %
Ristiinan voimalaitos Järvi Suomen Voima Ristiina 74 10 %
Summan paperitehdas Stora Enso Hamina 65 23 4 %
Stora Enson Imatran tehtaat Imatra 203 12 1 %
Joensuun vaneritehdas Schauman Wood Joensuu 26 5 5 %
Teollisuusvoimalat yhteensä 3 129 6 687
Rauhalahden voimalaitos Jyväskylän Energiantuotanto Jyväskylä 267 1 419 61 %
Naistenlahden voimalaitos Tampereen Sähkölaitos Tampere 190 861 17 %
Aittaluodon voimalaitos Porin Lämpövoima Pori 206 802 60 %
Suosiolan voimalaitos Rovaniemen Energia Rovaniemi 96 640 87 %
Kokkolan Voiman voimalaitos Kokkolan Voima Kokkola 70 221 71 %
Pieksämäen voimalaitos Savon Voima Lämpö Pieksämäki 35 198 88 %
Iisalmen voimalaitos Iisalmi 45 151 64 %
lämpövoimalaitos Kankaanpään Kaukolämpö Kankaanpää 24 140 99 %
Ylivieskan voimalaitos Herrfors Ylivieska 105 83 %
Kiimassuon voimalaitos Vapo Forssa 57 32 %
Hämeenlinnan voimalaitos Fortum Hämeenlinna 55 93 11 %
Heinolan voimalaitos Lahti Energia Heinola 81 19 %
Sotkamon voimalaitos Vapo Sotkamo 20 70 79 %
Vammalan lämpölaitos Fortum Vammala 40 4 33 %
Torangin lämpölaitos Kuusamo 24 35 34 %
Pihlavan voimalaitos Porin Lämpövoima Pori 30 17 %
Savonlinnan voimalaitos Järvi Suomen Voima Savonlinna 72 11 %
Hovinsaaren voimalaitos (biovoimalaitos) Kotkan Energia Kotka 65 23 7 %
Orikedon biolämpökeskus Turku Energia Turku 40 12 2 %
Tolkkisten voimalaitos Porvoon Energia Porvoo 3 1 %
Kunnalliset voimalat yhteensä 1 360 5 059
Kaikki yhteensä 7 176 26 377

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania 30.12.2005 VTT
  2. Energiatilasto, vuosikirja 2008, Tilastokeskus helmikuu 2009
  3. Suoluontotyyppien uhanalaisuus Ympäristö.fi. Viitattu 20.3.2024
  4. a b c d Ymparisto > Luonnontilaisten soiden väheneminen on heikentän ymparisto.fi. Viitattu 12.3.2017.
  5. helda.helsinki helda.helsinki.fi.
  6. Suojellut suot metsa.fi. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  7. IPCC Working group III fourth assessment report, Chapter 8: Agriculture (1 MB) 2007, s. 509
  8. IPCC Working group III fourth assessment report, Summary for Policymakers 2007, s.10[vanhentunut linkki]
  9. Turvetuotantoalueiden jalkikaytto, Turveteollisuusliitto.fi [vanhentunut linkki]
  10. Turvetuotantoalueiden jalkikaytto, Turveteollisuusliitto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Ympäristo.fi
  12. a b International production of peat 2005, by country[vanhentunut linkki]
  13. , Turveteollisuusliitto.fi [vanhentunut linkki]
  14. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania 30. joulukuuta 2005. VTT. Viitattu 12. lokakuuta 2009. (englanniksi)
  15. Turvelauhdutusvoiman syöttötariffi Fingrid. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  16. The IEA praises Finland’s commitment to balanced and realistic energy policy, and urges the government to continue to be vigilant on energy security 26.3.2008. IEA. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 30.3.2008.
  17. Vihreä eduskuntaryhmä: Ei turvelisää sähkön hintaan .eduskunta.fi. 2.3.2006. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  18. Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä tuo konkretiaa poliittisen tavoiteohjelman linjoihin 18.2.2008. Vasemmistoliitto. Viitattu 11.4.20.
  19. [1] (Arkistoitu – Internet Archive),[2] (Arkistoitu – Internet Archive).
  20. Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus
  21. Fossiilinen ja uusiutuva energia, TJ Tilastokeskus, Energiaennakko 2007
  22. a b Energiatilasto vuosikirja 2007, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, (Turveteollisuusliitto ry, Suomen turvetuottajat ry ja Vapo Oy), Tilastokeskus joulukuu 2007
  23. Energiatilasto vuosikirja 2008, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, Tilastokeskus helmikuu 2009 (vuoden 2007 luvut, muut ok)
  24. a b Ennakko 2009 tilastokeskus
  25. a b Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/322
  26. a b Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/324
  27. Valtioneuvosto esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmää 3.8.2006
  28. a b Tilastokeskus Energia 2006, 14.3. Valmisteverot, 16 Energia ja päästöt S, N, CO2
  29. IEA arvostelee turpeen tukemista, Helsingin Sanomat 27.3.2008 B5
  30. KHO:2005:70 (11.11.2005)
  31. SLL: Turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä YLE 27.5.2008
  32. Kirkinen, J., Minkkinen, K., Penttilä, T., Kojola, S., Sievänen, R., Alm, J., Saarnio, S., Silvan, N., Laine, J., Savolainen, I. 2007a. Greenhouse impact due to different peat utilisation chains in Finland — a life-cycle approach. Boreal Environment Research 12: 221-223.
  33. HS 20.4.2010 B7
  34. Energy Policies of IEA Countries – ¨Finland 2007 Review IEA 26.3.2008, s. 9, 71-72, 80, 83, Yhteenveto (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. Tutkimustieto turpeen käytön pohjaksi, Helsingin Sanomat 14.7.2008 C5
  36. Kovapintaisesta ministeristä tuli kohtalotovereiden kuuntelija ja eutanasian puolestapuhuja Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  37. Mirja Laukka-Kiikkala: Turvetuotannon vastustajat suomivat Vapoa ja ely-keskusta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 12.3.2017.
  38. Vapo korvauksiin turvehaitasta Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  39. Perussuomalaiset estäisi turvetuotannon alasajon - Suomen Uutiset Suomen Uutiset. 16.9.2014. Viitattu 12.3.2017.
  40. Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, taulukko 1.9
  41. EU
  42. Vapo.fi
  43. a b Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2000.
  44. Muut biomassaenergian lähteet: Turve 12. syyskuuta 2007. Motiva. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 14.9.2007.
  45. Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministeriö, syyskuu 2000, s.1, 21, 43 ja 51.
  46. Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin Tieteessä tapahtuu 3/2007. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 24. heinäkuuta 2007.
  47. Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu 2007. Greenpeace. Viitattu 31.3.2008.
  48. Suomen kasvihuonekaasupäästöt, Tilastokeskus 2007, s.11
  49. Indikaattori turvetuotannosta Suomessa - ymparisto.fi ymparisto.fi. Viitattu 4.11.2018.
  50. Kari Manninen: Turpeen puolittunut käyttö uhkaa huoltovarmuutta - "Turve on tärkeä viidessä mielessä" savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.11.2018.
  51. Iso käänne: Vapo valmistautuu turpeenpolton loppuun T&T. Viitattu 4.11.2018. (englanniksi)
  52. Turpeen energiakäytön väheneminen pakottaa turvefirman laajentamaan muita bisneksiä – Vapon Kekkilä ja hollantilaisfirma yhdistyvät Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2018.
  53. Ilmastovaikutukset - Kuopion Energia Oy Kuopion Energia Oy. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  54. Puun osuus kasvaa Oulussa turpeen kustannuksella Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.11.2018.
  55. Turpeesta tuli nopeasti energiantuotannon hylkiö – "Liiketoiminta on monin paikoin kannattamatonta ja tulevaisuus nähdään aika huonona" Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2018.
  56. a b Mitä biomassa on Bioteknologia
  57. akseli.tekes.fi[vanhentunut linkki]
  58. [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. Hamk.fi [vanhentunut linkki]
  60. akseli.teke.fi [vanhentunut linkki]
  61. Energiantuotannon toimenpideohjelma – energiatehokkuutta parantavien investointien ja toimenpiteiden määrittäminen ja raportointi 9.1.2009, Pöyry
  62. tut.fi
  63. Turpeen tuotanto romahti niin äkkiä, että sillä ei enää ole merkitystä huolto­varmuudelle: ”Se on menetetty” Helsingin Sanomat. 15.11.2021. Sanoma Media Finland. Viitattu 15.11.2021.
  64. vtt.fi
  65. Metla.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  66. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania (Arkistoitu – Internet Archive) 30. joulukuuta 2005. VTT

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]