Keskustelu:Jaakko Hämeen-Anttila

Luokasta

Olen miettinyt, että joku kulttuurin tutkijoiden luokka voisi olla hyvä. Siis semmoisen voisi luoda. --Cyborg Orangutan model-123 12. joulukuuta 2005 kello 09:19:40 (UTC)

Tuo lausuntokohta kuuluisi jollekin toiselle sivulle oman otsikkonsa alle, ja sieltä linkitys tähän. Muhammed-pilapiirrosjupakka -sivu tai muulle vastaava, mutta lihavointi hyppäyttää tekstin turhaan esille, sen voisi poistaa. --Thi 8. heinäkuuta 2006 kello 18.28 (UTC)

Samaa mieltä. Tuo koko pätkä on väärällä sivulla, kohtuullinen asian merkittävyyteen suhteessa oleva maininta tässä artikkelissa olisi maksimissaan yhden lauseen pituinen. Etenkin tuollaiset pitkät lainaukset on turhia. --Hasdrubal 8. heinäkuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

Lausunto siirretty muualle.

Can somebody translated this article into English and post on the English Wikipedia. Kiitos.

Done. --Peltimikko 16. syyskuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

Tämänpäiväisessä Yle Radio 1:n Tiedeykkösen haastattelussa Hämeen-Anttila kylläkin toteaa, että siirtyminen Edinburghin yliopistoon ei ollut vastalause nykyhallitukselle, hallituksen toimet vain helpottivat päätöksen tekemistä. --83.245.229.127 1. syyskuuta 2015 kello 18.42 (EEST)

zarathustra- ja job-lisäys

Vaikuttavat oudoilta, lähteessä ei liioin mainita, että Hämeen-Anttila näin kirjoitti. Kappaleen voisi poistaa ellei sille löydy selityksiä ja tarkennuksia. Toivo ja Toivo (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 10.38 (EEST)

Käyttäjä:Politbyroo on siirtänyt tuon pätkän maaliskuussa 2021 artikkelista Kristinusko (mainitsematta muokkausyhteenvedossa mistä, kuten lisenssin vuoksi pitäisi). Merkityt "lähteet" eivät mitenkään liity Hämeen-Anttilaan. Poistan osion. -Ochs (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 11.28 (EEST)

Laatuarviointi

Lupaavaksi artikkeliksi. 82.128.221.153 27. helmikuuta 2024 kello 15.57 (EET)

Ainakin seuraava kohta on lähteetön: "Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgamešin uudet suomennokset sekä alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat." Se on myös pelkästään johdannossa irrallisena tekstinpätkänä, kun johdannon pitäisi olla tiivistelmä artikkelin tärkeimmistä kohdista. --Kärrmes (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Laadukkaaksi hyväksyminen edellyttää mielestäni, että kumotaan Thin 28.helmikuuta tekemät lukuisat poistot, koska ne vinouttavat Hämeen-Anttilan henkilökuvaa. Poistoille annetut perustelut ovat heikkoja.Toivo ja Toivo (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 23.19 (EET)

Artikkelista on vuosien saatossa poistettu muun muassa seuraavat kohdat: ”Käsitys siitä, että Muhammed ’sai’ Koraanin ilmoituksena, kuuluu vain islamiin. Samanlaisten kommenttien takia on epäilty, että Hämeen-Anttila olisi muslimi; hän on kuitenkin korjannut olevansa kristitty.” Ja: ”Hämeen-Anttila kirjoitti Islamin käsikirjassa, että ’islam on toisaalta myös vahvasti rauhan uskonto. Valtaosa muslimeista kautta aikojen on elänyt rauhassa.’ Myöhemmin hän kielsi kutsuneensa islamia rauhan uskonnoksi.” Kummassakin tapauksessa lukijaa johdatellaan johtopäätökseen, joka ei sellaisenaan ilmene artikkeliin merkityistä lähteistä vaan on ilmeisesti kirjoittajan omaa tulkintaa. Wikipedian käytäntöjen valossa poistot ovat perusteltuja, ks. ei uutta tutkimusta ja merkitse lähteet. Jälkimmäisessä sitaatissa on vielä huomattava, että Hämeen-Anttila ei sinänsä kiistä islamin sotaisaa puolta vaan toteaa sen olevan myös rauhan uskonto. Huomionarvoista on sekin, että poistetut kohdat kuvaavat Hämeen-Anttilan epärehellisenä tai ainakin epäjohdonmukaisena ihmisenä. Ne antavat hänestä kielteisen kuvan, vaikka vastaavia implisiittisiä argumentteja voisi yhtä lailla rakentaa toiseenkin suuntaan. Poistot ovat olleet tässäkin suhteessa aiheellisia, ks. neutraali näkökulma.

Hämeen-Anttilaan kohdistuvaa kritiikkiä voi kyllä käsitellä. Osa tutkijoista on esimerkiksi arvostellut häntä liian luottavaisesta suhtautumisesta islamilaisen perimätiedon historialliseen paikkansapitävyyteen. Hämeen-Anttilahan on julkaissut tekstejään tieteellisissä yhteyksissä, joten ne ovat tältä osin myös olleet kriittisen arvioinnin kohteena ja niitä on kommentoitu myöhemmissä, muiden tutkijoiden artikkeleissa ja kirjoissa. Jotkut ovat arvostelleet Hämeen-Anttilaa siitäkin, ettei hän kyennyt tarpeeksi hyvin reflektoimaan omia sympatioitaan ja antipatioitaan. Esimerkiksi Osmo Pekonen kirjoitti Helsingin Sanomissa 6.10.2006: ”Frankeista Hämeen-Anttila ei löydä hyvää sanottavaa, varmaankin siksi, että frankit päihittivät sodassa hänen rakkaat arabinsa[.]” Tämäkään tuskin sinänsä asettaa Hämeen-Anttilan tutkijanetiikkaa kyseenalaiseksi, ei ainakaan sen laajemmassa mittakaavassa kuin muidenkaan historioitsijoiden. Historiantutkijoiden ammattitauti nimittäin on sellainen, että omaa tutkimuskohdetta usein alkaa sympatiseeraamaan. Historioitsijan tehtävänähän on yrittää ymmärtää menneisyyttä, ja ymmärtämisestä helposti seuraa samaistuminen ja sitä kautta puolien valitseminen. Mutta tämä menee jo sivuraiteelle.

Olennaista on, että jos artikkeliin haluaa lisätä Hämeen-Anttilaan kohdistuvaa kritiikkiä, sen tueksi on löydettävä ja löydettävissä kunnollisia lähteitä. Sellaisia voisivat olla vaikkapa tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistut kirja-arvostelut. Satunnaisia anekdootteja ei tässä artikkelissa kannata käyttää, koska Hämeen-Anttila teki pitkän ja näkyvän tieteellisen uran, joten saatavilla on myös yliopistotason asiantuntijoiden kirjoittamia arvosteluja ja muita kommentteja. Ylipäätään artikkelissa voisi laajemmin käsitellä sitä, miten Hämeen-Anttila asettui tutkimuskentälle ja millaisen vastaanoton hänen näkemyksensä ja teoksensa saivat. Suomen tiedotusvälineissä Hämeen-Anttila sai ikään kuin edustaa koko tieteellistä islam-tutkimusta, mutta se ei suinkaan ole koko totuus. Periaatteessa tuo poistettu Kukkos- ja Taina-referaatti voisi lyhennettynä (ensimmäinen virke) olla osa tätä Hämeen-Anttilan tieteellistä perintöä arvioivaa osuutta. Tekstissä pitäisi toki tuoda esiin myös myönteinen palaute. Tuskin Hämeen-Anttila olisi professoriksi päässyt, jos hänestä ei löytynyt mitään hyvää sanottavaa. Miihkali ^{(K • M)} 19. maaliskuuta 2024 kello 00.30 (EET)

Onko tämä nyt sitä motiivien arvelua? Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.43 (EET)

Tarkoitukseni oli kommentoida tekstiä, ei sen kirjoittajaa. Mutta jos tuntuu, että viestini menee asiattomuuden puolelle, sen voi ulkopuolinenkin poistaa tai sitä voi lyhentää. Osaan olla aikamoinen norsu posliinikaupassa, kun sille päälle satun, joten voit olla oikeassakin. Ennen mahdollista poistoa voisi tosin olla hyvä idea kysyä jonkun ulkopuolisen mielipidettä. Muokkasin joka tapauksessa viestiäni hiukan ja poistin pari kohtaa, jotka voi tulkita kirjoittajan motiivien arvailuksi. Se ei kylläkään ollut aikeeni, vaan yritin viestissäni eritellä, miksi artikkelista poistetut kohdat olivat ongelmallisia. Koin kohdat epäneutraaleiksi, koska ne ainakin itsessäni herättivät vaikutelman vihjailusta ja sellaisen Hämeen-Anttilaa kritisoivan argumentin rakentamisesta, jota ei löydy artikkeliin merkityistä lähteistä. (Englanninkielisessä Wikipediassa on muuten erikseen kielletty julkaistujen lähteiden synteesi, ks. en:Wikipedia:SYNTH. Tämä sääntö ei tietenkään sido suomenkielistä Wikipediaa, mutta mielestäni se on periaatteena kannatettava.) Artikkelin neutraaliutta arvioidessa on pakko nostaa esiin kysymys siitä, millainen on tekstin suhtautuminen kohteeseensa. Sehän ei ole sama asia, kuin kirjoittajan suhtautuminen – yllättävän helposti voi käydä niin, että tahattomasti tulee implikoineeksi sellaista, mihin ei itsekään usko. Wikipediaan kirjoittaessa kannattaa lisäksi miettiä sitäkin, miten artikkelia tulkitsee satunnainen lukija, joka ei tiedä aiheesta mitään. Kirjoittajan voi olla vaikea ennakoida keskivertolukijan reaktioita ja vaikutelmia, jos itse on aiheen asiantuntija ja sitä on jo ehtinyt miettiä monelta kantilta ja muodostaa harkittuja mielipiteitä. Yllä olevan viestini olennaisin osa oli joka tapauksessa se, että kun Hämeen-Anttilan teoksia ja tutkimuksia on arvioitu tieteellisellä areenalla, niin myös Wikipedia-artikkeliin kannattaisi Hämeen-Anttilan saamat kehut ja kritiikki mieluiten lähteistää tieteellisten asiantuntijoiden arvioilla. Miihkali ^{(K • M)} 19. maaliskuuta 2024 kello 21.43 (EET)

Minä en tiedä artikkelin kohteesta muuta kuin nimen, joten olen erinomainen koekaniini mainitsemaasi asiaan. Artikkelin eräässä otsikossa käytettävä termi "islamin popularisoija" kuulostaa jokseenkin rajulta. Onko joku kutsunut häntä tällaiseksi, tai onko hänellä yleisesti tällainen maine? Tekstistä se ei välity. --Kärrmes (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Katsoin nyt nuo erikseen, ja allekirjoittaisin kyllä enimmän osan poistoista perusteineen. Iivarius (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 15.33 (EET)

1) Hämeen-Anttila ehti toimia professorina yli 22 vuotta (2000-2023), ja oli tätä ennenkin jo dosentti (1994-2000). HS:n muistokirjoitus mainitsee yhden tutkijan, jonka väitöskirjan ohjaajana Hämeen-Anttila toimi, joka muistokirjoituksessa kiitteli Hämeen-Anttilaa kannustavaksi. Edinburhin yliopiston profiili mainitsee kolme väitellyttä oppilasta (joista yksi oli tuo HS:n haastattelema tutkija) ja kolme ohjattavana ollutta, keskeneräistä väitöstutkimusta. Oliko heitä enemmänkin? - Roolista väitöstutkimusten ohjaajana ja tutkijakouluttajana olisi hyvä kertoa. 2) Työstä Edinburgissa mainitaan ainoastaan, että "2016–2023 Hämeen-Anttila toimi Edinburghin yliopistoon arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina". Voisi olla hyvä kaivaa tietoa, mitä hän näinä vuosina tutki, opetti ja julkaisi. Esimerkiksi Edinburgin yliopiston henkilöprofiilista (käytin viime syyskuulta arkistoitua versiota) löytyy jotain, myös kokonainen vuonna 2022 julkaistu kirja ("Hak Sarhoşları: Tasavvuf Düşüncesine Giriş (272 pages) May 2022. Research output: › Book (Published)") ja muuta. Eli artikkelihenkilön tuotannon kuvaus vaikuttaa osin vajavaiselta. Onko hänestä julkaistu muistokirjoitusta englanniksi? 3) Kokonaiskuvaa Hämeen-Anttilan julkaisutoiminnasta voisi parantaa. Oliko kirjojen ohella paljonkin tieteellisiä artikkeleita ja esityksiä? Löytyykö näistä joitain keskeisiä? --Paju (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.40 (EET)

Enwiki mainitsee myös 375 Humanistia -sarjan miniartikkelin (tässä suomeksi) välityksellä humoristin ja mukaansatempaavan tarinankertojan roolin (joka kuva myös henkilöä elävänä kuulleille jäi helposti mieleen).--Paju (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.58 (EET)

Tämä vihjaa myös tunnustusosion olevan kehittämisen tarpeessa. Tarkistettava myös, eikö mikään ansioritarikunta ole palkinnut nimihenkilöä, meriittejä olisi ollut jo kauan sitten... --Paju (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.28 (EET)

Itse kiinnitin huomiota siihen, artikkelissa ei suuremmin käsitellä Hämeen-Anttilan asemaa islamin yleistajuistajana. Kärrmes tästä jo huomauttikin. Selkeämmin voisi tuoda esiin esimerkiksi sen, että yleistajuisissa tietokirjoissaan Hämeen-Anttila kirjoitti islamista hyvin laajasti, kun taas tutkijana hän laajimmin käsitteli Lähi-idän kirjallisuutta. Myös mediassa Hämeen-Anttila kommentoi asioita, joita ei varsinaisesti ollut tutkinut. Nyt artikkelissa menevät ehkä vähän päällekkäin Hämeen-Anttilan populaarien teosten näkökulmat sekä hänen varsinainen tieteellinen työnsä ja siinä esitetyt löydökset. Miihkali ^{(K • M)} 25. maaliskuuta 2024 kello 15.53 (EET)

Julkaisuluettelo on siis vajavainen. Edesmenneen professorin kiinnostavasta Edinburgin yliopiston julkaisuluettelosta löytyvät mm. kirjat a) Portrait of an Eighth-Century Gentleman: Khalid ibn Safwan in History and Literature. Hämeen-Anttila, J., 26 Jun 2020, Brill. (Handbook of Oriental Studies; vol. 141); b) Khwadāynāmag: The Middle Persian Book of Kings. Hämeen-Anttila, J., 19 Apr 2018, Boston; Leiden: Brill. 294 p. (Studies in Persian Cultural History; vol. 14); c) Mare Nostrum: Rietumu Kulturas Pirmsakumu Meklejumi. Hämeen-Anttila, J., 14 Dec 2017, Neputns. 270 p.; d) Al-Maqrīzī’s al-Ḫabar ʿan al-bašar, Vol. V, Section 4: Persia and Its Kings, Part I. Hämeen-Anttila, J., 7 Dec 2017, Leiden: Brill. 503 p. (Bibliotheca Maqriziana; vol. 5); e) Contacts and Interaction: Proceedings of the 27th Congress of the Union Europeenne des Arabisants et Islamisants, Helsinki 2014. Hämeen-Anttila, J., Koskikallio, P. & Lindstedt, I., Apr 2017, Peeters, Leuven. 504 p. (Orientalia Lovaniensia Analecta; no. 254); f) Islama rokasgramata. Translated title of the contribution: Handbook of Islam. Hämeen-Anttila, J., 2017, Neputns. 280 p.; g) Kuninkaiden kirja. Hämeen-Anttila, J. (ed.), 2016, Otava. Mainita tulisi myös monien muiden kirjojen lukujen ja tietosanakirja-artikkelien laatiminen, ja noita tieteellisiä artikkeleitakin olisi hyvä jonkun tarkastella. --Paju (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.18 (EET)

Artikkelista on käyty poistamassa kaikki , mikä vivahtaa kritiikiltä. Kriittisiä lausuntoja on esimerkiksi toista tutkijaa, A.I.Virtasta käsittelevässä artikkelissa, joten ne ovat sinänsä varmasti mahdollisia henkilöartikkeleissa. En lähde arvailemaan poistamisen motiiveja, sehän on Wikipediassa kielletty. Kritiikin poistamisen perusteluna on tarjottu esimerkiksi sitä, että Hämeen-Anttila on esittänyt näkemyksensä kirjassa, jolloin kritiikin oikea paikka on kirjaa koskevassa artikkelissa, ei tässä. En siis väitä poistamisen motiiveista mitään, mutta en liioin lähde täydentämään juttua millään Hämeen-Anttilasta esitetyllä kriittisellä lausunnolla. Toivo ja Toivo (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 11.42 (EET)

"Islamin puolustaja" tai "armeliaan islamin äänitorvi" (ehti olla vain 13 minuuttia) eivät tunnu kelpaavan, ei myöskään muiden arabistien kritiikki, että Hämeen-Anttila olisi monissa asioissa virheellisesti kuvannut islamia länsimaisten arvojen mukaiseksi. En puhu nyt motiiveista vaan siitä, mitä muokkauksiani artikkelista on poistettu. Hämeen-Anttilan suhtautuminen islamiin ansaitsee mielestäni näidenkin asioiden esittelyn. Uskon, että hän itsekin olisi arvostanut sitä.Toivo ja Toivo (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 13.58 (EET)