Marduk (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Babylonian jumalaa. Marduk on myös ruotsalainen yhtye.
Marduk
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Marduk (sumeriksi dAMAR.UTU) oli Babylonin kaupunginjumala, joka syrjäytti Enlilin toisen vuosituhannen aikana eaa., ja nousi Mesopotamian pantheonin pääjumalaksi. Marduk oli Babylonin kaupunginjumala aina Urin III dynastian (2112-2004 eaa.) ajoista lähtien. Mardukin nimen sumerinkielinen kirjoitusasu, AMAR.UTU, tarkoitti Auringon vasikkaa. Akkadinkielisessä kirjallisuudessa Mardukia kutsuttiin yleensä nimellä Bēl (Herra).[1]

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Marduk yhdistettiin Eridun alueen paikalliseen jumalaan Asarluhiin, jota pidettiin viisaudenjumala Ean poikana. Tämän johdosta myös Marduk nähtiin viisaudenjumalan poikana. Mardukin tärkein temppeli oli hänen Babylonin kaupungin temppeli Esagil. Babylonissa häntä palvottiin yhdessä hänen puolisonsa Şarpānītun kanssa. Kirjoitustaidon jumala Nabû oli Mardukin poika. Nabûn palvonnan keskus oli Babylonin lähellä sijannut Borsippa. Hänen symbolinsa oli Mušhuššu, sarvekas lohikäärme.[1]

»He asettivat tähtikuvion heidän keskuuteensa
ja sanoivat Mardukille, heidän esikoiselleen:
" Oi Herra, sinun päätös on todella vertaansa vailla jumalten joukossa. Määrää tuhoaminen ja uudelleenrakennnus, ja molemmat
tulevat todeksi. Tuhotkoon sinun puhuttu sanasi tähtikuvion, ja korjaantukoon se tämän jälkeen sinun sanasi mukaan."
Hän puhui, minkä seurauksena tähtikuvio tuhoutui.
Hän puhui uudestaan ja tähtikuvio palasi entiselleen.
Jumalat, hänen isänsä, näkivät hänen sanansa voiman, iloitsivat ja osoittivat kunnioituksensa sanomalla:
"Marduk on kuningas."»
(Vapaa suomennos[2])

Mardukin nousu Mesopotamian pantheonin pääjumalaksi liittyy läheisesti Babylonin kaupungin aseman kasvuun Hammurabin (1792-1750) aikakaudesta eteenpäin. Kassiitti-dynastian aikana Mardukin asema kasvoi edelleen. Tämän Kassiitti-dynastian ajan uskonoppineiden työn tuloksena syntyi Enūma Eliš. Enūma Eliš kuvaa kuinka jumalat valitsevat Mardukin heidän kuninkaakseen, jos hän kykenee tappamaan suolaisen veden jumalan Tiāmatin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Black, Jeremy & Green, Anthony: Gods, Demons and Symbols of Ancient Mesopotamia. University of Texas Press, 2006. (englanniksi)
  • Jean Bottéro: Religion in ancient Mesopotamia. University of Chicago Press, 2004. ISBN 0226067181. (englanniksi)
  • Jacobsen, Thorkild: The Treasures of Darkness: A History of Mesopotamian Religion. Yale University Press, 1976. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jeremy Black & Anthony Green: Gods Demons and Symbols of Ancient Mesopotamia, s.128-130.
  2. ,Jacobsen Thorkild: Treasures of Darkness, A History of Mesopotamian Religion. 176.
  3. Jeremy Black & Anthony Green: Gods Demons and Symbols of Ancient Mesopotamia, s.128-130, 177.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.