Armas Salonen
Armas Immanuel Salonen (17. tammikuuta 1915 Ida, Japani[1] – 22. lokakuuta 1981 Helsinki) oli Mesopotamiaa tutkinut suomalainen professori. Salonen osasi muun muassa muinaisen Lähi-idän sumerin kieltä. Hän suomensi Gilgameš-eepoksen ja on tutkinut Osiris-tarua.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salosen vanhemmat olivat lääninrovasti Kaarlo Erkki Salonen ja tämän ensimmäinen puoliso Selma Selina Paaso.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1936, lisensiaatiksi 1939 ja tohtoriksi 1950.[1]
Salonen toimi Helsingin yliopistossa assyriologian ja seemiläisen filologian dosenttina 1939–1949, itämaisen kirjallisuuden vt. professorina 1940–1941, 1943–1945, 1953–1954 ja 1960–1965 sekä assyriologian ja seemiläisen filologian ylimääräisenä professorina 1949–1978.[1] Hän oli Chicagon yliopiston tutkijaprofessorina 1947–1949 ja toimi Suomen itämaisen seuran sihteerinä 1940–1947 ja esimiehenä 1949–1967.[1] Salonen oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1950.
Armas Salonen oli naimisissa kaksi kertaa:
- 1943–1969 laulajatar Anne-Marie Rosenlöfin (k. 1969) kanssa[1]
- vuodesta 1970 Irja Myllymaan kanssa[1]
Armas Salosen julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. Porvoo: WSOY, 1945.
- Allahin kansat: Islamilaisten kansojen historia vuoteen 1950. Porvoo: WSOY, 1950.
- Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 16. Porvoo: WSOY, 1956.
- Sumeri ja sen henkinen perintö eritoten Vanhassa testamentissa. Jokamiehen korkeakoulu 12. Helsinki: Otava, 1962.
- Pyhä maa ja Assur: Mooseksen jälkeen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
- Persian muinaisuus ja kulttuuri. Jokamiehen korkeakoulu 26. Helsinki: Otava, 1967.
- Elämää Babyloniassa maailman vanhimpien kirjeiden valossa. Suomen Itämainen seuran kansantajuisia julkaisuja 16. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1970.
- Elettiinpä ennenkin eli Muinaisuus elää nykyajassa. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 17. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1973. ISBN 951-95073-3-7.
- Salonen, Armas & Holthoer, Rostislav: Egypti ja sen kulttuuri. 2. uudistettu painos (1. painos 1963). Pingviinikirjat. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06848-2.
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gilgamesh-eepos: Maailman vanhin sankaritaru, suom. Armas Salonen, 1943, Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 11, WSOY, ISSN 0780-1572
- Hammurabin lait. Muinaisbabylonian kielestä suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen. Porvoo: WSOY, 1951.
- Koraani. Suom. Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist. Porvoo: WSOY, 1957.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanna Aro: Salonen, Armas (1915 - 1981) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 9.10.2006 (päivitetty 24.2.2011). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- J. Stenbäck, Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja: Gilgamesh-eepos: maailman vanhin sankaritaru [1]
- Yleisradion Elävä arkisto: Kaksoisvirran maassa, professori Armas Salonen kertoo Baabelin nuorisosta
| ||||||||||||||||||
