Utnapištim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Utnapištim on muinaismesopotamialaisen sumerilais-babylonialaisen Gilgameš-eepoksen sankari, joka selvisi vedenpaisumuksesta samalla tavoin kuin Raamatun Nooa. Jumalat, ankara myrskyn jumala Enlil etunenässä, päättivät hävittää ihmiset heidän pahuutensa tähden. Hyvä jumala Enki paljasti suunnitelman Utnapištimille, jonka tuli rakentaa valtava arkki ja pelastaa siihen maan eläimet, kasvit ja itsensä perheineen. Utnapištim tekikin niin ja pelastui seitsemän päivää kestävältä myrskyltä ja tulvalta. Näin Utnapištimista tuli jumala. Kertomuksella on monia yhtymäkohtia Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomukseen (1. Moos. 6–9), muun muassa arkin valtava koko.

Utnapištim esiintyy Gilgameš-eepoksen 11. taulussa.[1] Lengendassa jumalat olivat kyllästyneet ihmisten pahuuteen ja päättivät hävittää koko ihmiskunnan. Enki varoitti tulvasta ja kehotti Utnapištimia rakentamaan valtavan arkin pelastaakseen itsensä, sillä ylempien jumalten käskyä ei voinut peruuttaa. Utnapištim teetättikin arkin.[2]

Etelästä tuli pahalta näyttävän sään ja sanansaattajien jälkeen[3] musta pilvi ja valtava myrsky, joka pyyhkäisi tulvana maan yli. Avara maa särkyi kuin saviruukku ja oli pimeää. Veli ei nähnyt veljeään, ihmisiä ei tunnettu taivaassa lainkaan. Hukkuneet ihmiset täyttivät meren kuin kalanpoikueet.[4] Jumalat, muun muassa Ištar kauhistuivat aikaan saamaansa vedenpaisumusta. Kun tulva oli kestänyt aikansa, vesi laski ja arkki laskeutui Nisirin vuorelle. Maa oli muuttunut saveksi.[5] Utnapištim lähetti kaksi lintua tutkiakseen, onko vesi laskenut maan pinnalta. Korppi ei enää palannut[6]. Myös Unapištimin rakentama arkki oli niin valtava, ettei sitä olisi kyetty tuohon aikaan rakentamaan. Kukaan muu kuin Utnapištim vaimoineen ei pelastunut tulvasta.[7]

Ziusudra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gilgameš-eepoksen Utnapištim vastaa teoksen "Eridu Genesis"[8] Šuruppakissa asunutta Ziusudraa. Zi-ud-sura tarkoittaa 'hän näki elämän'.[9] Se kirjoitetaan länsimaisissa lähteissä tavallisesti Ziusudra, Zuisudra tai Ziudsura jne. Hän näki Enko-jumalan, joka varoitti tulevasta tulvasta ja kertoi, ettei Anin ja Enlilin käskyä voinut peruuttaa. Arkin rakentamisesta mahdollisesti kertonut osio on kadonnut tästä tekstistä.

Kauhea myrsky ja tulva raivosi maassa seitsemän päivää ja seitsemän yötä, kunnes Aurinko tuli näkyviin ja valaisi maan ja taivaan. Ziusudra teurasti härän ja uhrasi lampaita.

Kertomus muistuttaa babylonialaista Atrahasis-eepoksen tulvatarinaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salonen, Armas (suom.): Gilgameš, s. 130. Yhdestoista taulu. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 951-0-06945-0.
  2. Hämeen-Anttila, Jaakko (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä, s. 162. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1.
  3. Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä, s. 164
  4. Combi maailmanhistoria 1, s. 49. oikea tietolaatikko. . ISBN 951-30-2101-7.
  5. Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä, sivu 167
  6. Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa, s. 563. WSOY, 1945.
  7. Gilgameš, s. 139.
  8. http://www.livius.org/fa-fn/flood/flood2-t.html The great Flood: the Eridu Genesis
  9. http://faculty.gvsu.edu/websterm/SumerianMyth.htm Sumerian Myth