Mari (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki
Ishtarin temppelistä Marista löydetty intendentti Ebish-Il'in patsas n. 2400 eaa.

Mari (nykyinen Tell Hariri) oli merkittävä kaupunki muinaisessa Mesopotamiassa. Se sijaitsi Eufrat-joen yläjuoksulla Itä-Syyriassa lähellä Irakin rajaa melko lähellä nykyistä Abu Kamalin kaupunkia. Mari oli suuri keskus jo noin 2900 eaa. ja kaupan solmukohta. Kaupunki nousi valtansa huipulle noin 1900 eaa., hieman sen jälkeen kun Uus-Sumerin valtakunta hajosi. Assyrian kuningas Shamshi-Adad I valtasi sen. Mari oli Hammurabin valtaistuimelle nousun aikoihin merkittävä valtio. Kaupungissa palvottiin pääasiassa Dagania ja Ishtaria. Hammurabi liittoutui Marin kuninkaan kanssa, muta lopulta kukisti liittolaisensa.

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin alueella oli asutusta välillä 5000–4000 eaa., mutta paikka oli pieni kylä tai pikkukaupunki. Se nousi noin 2900 eaa. keskukseksi Lähi-idässä. Kaupungin väestö oli seemiläistä, mutta sai vaikutteita sumerilaisilta.[1]

Akkadilaiset tuhosivat kaupungin noin 2350 eaa. Kaupungin väestö oli seemiläisiä, ehkä eblalaisia ja/tai akkadilaisia. Marin rauniokummun ala on noin 1000x600 m.

Marista löydetty sankareiden ja eläinten taistelua kuvaava sylinterisinetti, n. 2500–2400 eaa.

Uusi nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marista kehittyi uudelleen paikallinen mahti Isin-Larsa-kaudella, jolloin Mesopotamiassa oli monia keskenään kilpailevia suurkuninkaiden johtamia valtioita.

Marista on löydetty tältä ajalta jättimäinen kuninkaan palatsi kaupungin kukoistusajalta n. vuosina 1800–1700 eaa., jonka koko ala oli 250x125 m eli 3,5 ha, ja valtaistuinsali 25x11 m. Suurin piha oli 50x33 metriä. Palatsissa oli 300 huonetta ja se oli rakennuttajansa, Zimrilimin aikaan ehkä Lähi-idän suurin. Sieltä on löydetty mm. virastohuoneita, kylpyhuoneita, käymälöitä, arkistohuoneita, varastoja ja kellareita. On löydetty myös pari luokkahuonetta. Palatsiin pääsi vain yhdestä portista.[1] Palatsissa oli värikkäitä seinämaalauksia. Marin dynastian perusti länsiseemiläinen amorilainen Jaggidlim (Yaggid-Lim) noin 1760 eaa.

Hänen poikansa Jakhdunlim (Yahdun-Lim) laajensi Marin valtaa Pohjois-Syyriaan ja osaan Mesopotamiaa. Khaburin suulle rakennettiin suuri linnoitus.

Assurin kuningas Shamshi-Adad valtasi Marin ja asetti poikansa Jasmakh-Adadin kaupungin valtaistuimelle surmaten melkein koko Marin kuningasperheen. Ainoastaan prinssi Zimrilim pääsi pakoon. Maanpakoon joutunut Zimrilim (Zimri-lim) palasi Marin johtoon ehkä Babylonian kuninkaan Hammurabin tukemana. Zimri-lim hallitsi kaupunkia 20 vuotta. Hänen aikanaan Mari soti Elamia, Eshnunnaa, Subartua eli Assyriaa ja muita maita vastaan.

Myös arolta tunkeutuvat beduiinit olivat alituinen uhka. Etelässä maata uhkasi vahva paimentolaisheimo Maru-Jamina. heimon nimi on luettu myös binu-jamina eli benjaminilaiset, ja se on kytketty varhaisiin israelilaisiin. Myös Assyrian Smahshi-Adad I piti Maru-Jaminan eli Binu-Jaminen "oikean käden poikia" vaarallisina.

Mari oli kaupan solmukohta. Tämän ajan vasallijärjestelmässä oli ylikuninkaita, alikuninkaita ja pieniä vasalleja. Aleppon, Qatnan, Larsan, Babylonin, Eshnunnan, Elamin ja Marin välillä vallitsi jonkinlainen voimatasapaino. Erään Zimrilimin saaman raportin mukaan Hammurabin kanssa liitossa oli 10–15 kuningasta, sama määrä Larsan Rimsinin, Eshnunnan Ibalpielin, Qatnan Amutpielin, mutta Jamkhadin eli Aleppon kuninkaan Jarimlimin liittolaisna oli 20 kuningasta. Kauppakaravaanit saivat maiden välisistä sodista huolimatta liikkua malko vapaasti. Mari kävi Zimrilimin aikaan kauppaa 30 kaupungin kanssa, kauppa ulottui jopa Haasoriin asti.

Zimrilim rakennutti vakoilijaverkoston ja hälytysjärjestelmän, jossa tiedotus perustui muun muassa merkkituliin. Marin armeijassa oli jopa 30 000 miestä, jonka lisäksi mukana oli liittolaisten ja vasallien apujoukkoja.[2] Zimrilim johti kanavien kaivua, maanviljelyä ja karjanhoitoa, temppelien rakentemista ja uhreja.

Babylonian kuningas Hammurabi kukisti Marin vuonna 1759 eaa., mutta jätti sen kuninkaan Zimrilimin valtaistuimelle, ja ei koskenut Marin väestöön. Mutta kun Mari kapinoi, sen kuningas syrjäytettiin ja Marin kaupunginmuurit hajotettiin toisen kerran historiansa aikana. Hurrilaisten ja kassiittien virratessa Mesopotamiaan Mari heikkeni, ja Mari sai vielä uusassyrialaisena aikana paikallista merkitystä. Mari lakkasi olemasta lopullisesti vasta hellenistisenä aikana.

Marin kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iblul-il
  • Itur-Schamagan
  • Lamgi-Mari
  • Ischtup-ilum
  • Idi-ilum
  • Tura-Dagan
  • Puzur-Eschtar
  • Milaga
  • Yaggid-Lim
  • Yahdun-Lim (n. 1815 - 1799 eaa.)
  • Sumu-addu (n. 1798 - 1797 eaa.)
  • Yasmah-Adad (n. 1796 - 1776 eaa.)
  • Zimri-Lim (n. 1775 - 1761 eaa.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 330-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 341-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mari (kaupunki).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]