Hassunan kulttuuri
Hassunan kulttuuri oli varhainen kulttuuri Pohjois-Mesopotamiassa n. 6000 eaa. Arkeologisesti kulttuuri oli "keraaminen neoliittinen". Ihmiset elivät tuohon aikaan mm metsästäen, kalastaen, maata viljellen ja karjaa hoitaen. He asuivat pienissä kylissä. Saviastiat tunnettiin. Metallia osattiin käsitellä paikoin. Joistain kylistä on löydetty merkkejä jonkinlaisesta keskusvallasta. Tunnettuja löytöpaikkoja Yarim Tepe I, Hassuna, Tell Shemshara.
Umm Dabaghiyah-Sotto-kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Mesopotamian tasangon varhaisin tunnettu keraaminen neoliittinen kulttuuri on Umm Dabaghiyah-Sotto-kulttuuri, "esi-Hassuna".[1]. Kulttuuri eli pääosin gasellin ja villiaasin metsästyksellä, mutta myös kotieläimiä pidettiin. Ajalta on löydetty taloja, jotka saattavat olla yhteisiä varastohuoneita. Kylien koko oli alle 1 ha. Saviastiat muistuttavat Hassunan varhaisvaiheen keramiikkaa. Tämä kulttuuri lienee Hassunan kulttuurin suora edeltäjä. Nykyään alue on liian kuivaa viljelylle, joten muinaisista kylistä löydetty vilja on joko tuotua tai ilmasto oli silloin kosteampi. Umm Dabagiyahin lisäksi löytöpaikkoja mm Yarim Tepe, Telul Thalathat, and Tell es-Sotto (Tell Soto)[2].
Hassunan kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hassuna-kulttuuri ja Halaf-kulttuuri olivat perinteisiä myöhäiskivikautisia maanviljelyskulttuureja. Pohjoisessa oli Hassunan keraaminen kulttuuri noin 6600–6300 kalenterivuotta eaa.[3] [4] Pohjois-Mesopotamian vuorten juurilla myöhemmän Assyrian alueella. Hassuna sijaitsee hieman Mosulista etelään. Hassunan keramiikassa oli kermanvärinen kuvio punertavalla pohjalla, ja koristeluna silmiä ja korvia sekä eläimen päitä jne. Myös onnenmerkki hakaristiaihe esiintyy. Syyrian Bougrasista ja Irakin Umm Dabaghiyahista on löydetty naudan jäänteitä. Lähi-idän keraamiselle maanviljelylle oli ominaista talviviljan, muun muassa ohran ja vehnän kasvatus sadeviljelynä alueilla, joilla satoi yli 200 mm vuodessa. Peltoja ei osattu kastella kanavilla. Kotieläiminä pidettiin nimenomaan lampaita ja vuohia sekä myös sikoja. Villiaasin ja gasellin metsästys oli tärkeä elinkeino. Ylävillä mailla pidettiin vuohia ja lampaita, alavilla mailla nautoja. Kaudella tunnettiin kaksiosainen savenvalajan uuni[5]., jolla voi sulattaa kuparia. Oli monihuoneisia varastotaloja, jotka viittaavat jonkinlaiseen kiinteään yhteisöön. Kupari ja lyijy tunnettiin. Tell Arpachiyahissa on löydetty tältä ajalta hyvin varhaista valettua kuparia.
Hassunan kulttuurin alueella satoi yli 200 mm vuodessa.[6].
Ihmiset elivät "tauf" taloissa eli mutatiilistä rakennetuissa monihuoneisissa nelikulmaisissa, jonka tyyppiset ovat tavallisia nykyäänkin. Taloissa oli sisäuunit joissa savupiiput, tasaiset rapatut lattiat ja seinissä säilytyssyvennyksiä ja maalauksia. Huoneet ovat pieniä. On löydetty sirppejä, hiomakiviä, käsikirveitä, koreja, leivinuuneja, ja lukuisia eläinten luita. Tehtiin naista esittäviä pieniä savipatsaita, ja vainajat haudattiin ruukkuihin talojen alle. Tell Hassunasta on vuodesta 5500 eaa. löydetty isompia rakennuksia asuinrakennusten lisäksi: Niissä on maalattiat, rappaamattomat seinät ja monia pieniä huoneita, joihin oli varastoitu pyöreitä savikuulia, mahdollisesti lingon ammuksia ehkä metsästysvarastoksi. Luultavasti ne ovat jonkinlaisia yhteisvarastoja. Tämä viittaa siihen, että varastoja olisi pitänyt päällikkö tai temppeli. Hassunassa alettiin myös tehdä sinettejä, jota on voitu käyttää yksityisen omaisuuden tai varastoitavan tavaran merkitsemiseen. Varastoa on saattanut pitää jokin taho, joka valvoo kyläläisiä. Hassunan kauden kylät olivat pienempiä kuin esimerkiksi 1 000 vuotta vanhempi Jeriko.
Hassunan kylät olivat pieniä, niitten ala oli vain ala oli 0,8–3,2 ha, harvojen jos yhdenkään asukasluku ylitti 500 asukasta. Kylät olivat luultavasti puolipysyviä, ne hylättiin huonoina vuosina, esimerkiksi kuivuuden takia. Tätä kautta vastannee Yarim Tepe (Jarim Tepe) 1 ja myös Umm Dabaghiyah. Yarim Tepen lähellä oli ollut esikeraaminen asutus Maghzaliyahissa. [7]. Haasunan kulttuurin romahduksen on sanottu johtuneen 6200 kalenterivuotta eaa. tapahtuneesta ilmaston viilenemisestä, joka johti kuivumiseen Lähi-idässä.[4] [8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://ancientneareast.tripod.com/Umm_Dabaghiyah.html
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=4 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://research.yale.edu/leilan/staubwasser_weiss-06/Staubwasser-Weiss06_Quaternary_Research.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ Past Worlds, s. 98
- ↑ Past Worlds, s. 99
- ↑ The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (editor), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8
- ↑ http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WPN-4KXVD24-1&_user=10&_coverDate=11%2F30%2F2006&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=423ba3887f12ce3d489873cf7c305148