Aramealaiset
Sivulta puuttuu Aramealaiset (assyriaksi Ahlamu) olivat seemiläinen paimentolaiskansa, joka tunkeutui Arabian niemimaan pohjoisosista Assyriaan ja Babyloniaan ryöstelemään noin vuosien 1050–950 eaa. tienoilla. Aramealaiset asuivat monissa pienissä valtioissa Syyrian ja Palestiinan alueella ja Mesopotamiassa. Aramean kieli oli yleinen Persian valtakunnan virallinen kieli 500–300-luvuilla eaa. Se syrjäytti puhekielenä muun muassa heprean Palestiinassa. Aramealainen kirjoitus levisi laajalle 900–800 eaa. syrjäyttäen nuolenpääkirjoituksen. Aramean on väitetty olleen muun muassa Jeesuksen äidinkieli.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aramealaiset pikkuvaltiot
Noin 1100 eaa. Syyrian ja Arabian aroilta saapuneet kameleilla liikkuvat aramealaiset paimentolaiset hyökkäilivät kulkuteillä Etelä- ja Pohjois-Mesopotamiassa. He väistelivät heitä vastaan suunnattuja hyökkäyksiä osaten taktikoida hyvin. Seuraavassa vaiheessa aramealaiset perustivat pikkuvaltioita, joiden nimien etuliite oli monesti Bit, koti. Aramealaiset omaksuivat nopeasti valloitetun maan uskonnon ja kulttuurin.
[muokkaa] Syyrian aramealaiset valtiot
Aramealaisia kuninkaita oli myöhemmin muun muassa Syyriassa Hamatissa, Soobassa ja Ylä-Mesopotamiassa Laqessa. Damaskokseen nousi suurin aramealaisten maista, Aramin valtio, jonka Assyrian Tiglatpileser III valtasi 733 eaa. [1] Assyria valloitti Hamatin 720 eaa. Sargon II:n aikaan. Karkemishin ja Orontesin mutkan välimaastossa oli Bit Agusi-niminen aramealaisvaltio, jonka pääkaupunki oli Arvad. Maasta tuli ensin Assyrian vasalli, lopulta Assyria valtasi Bit Agusin 740 eaa.
[muokkaa] Eufratin aramealaisvaltiot
Eufratin ja Balikh-joen välillä oli Bit Adini Salmanassar III:n aikoihin asti. Balihkin ja Khaburin välissä ollut Bit Bakhiani, joka saattoi ulottua myös Guzanaan ja sen keskus oli Tell Halafissa. Tell Halafin Kaparan linnasta vuoden 800 eaa. paikkeila löydetään ainoa esimerkki aramealaisesta taiteesta. Noin 900 Tell Halafissa vallitsi Abisalamu. Adad-Nirari II:n aikoihin, maksaen veroa Assyrialle. Abisalamun seuraaja Kapara rakensi temppelin ja palatsin, jonka seinissä oli monia kohokuvia, joissa oli leijonankuvia ja muun muassa ehkä hurrilaiselta ajalta periytyneitä skorpionilintuihmisiä, sotilaita ja monia muita aiheita. [2]
[muokkaa] Etelä-Mesopotamian aramealaisvaltiot
Aramealaiset tunkeutuivat Babyloniaan ja asettuivat asumaan maaseudulle, ja etenivät eteläiseen Merimaahankin. Mesopotamiaan syntyi Borsippan eteläpuolelle Bit Dakkurin aramealaisvaltio, ja Bit Amukkanin eli Bit Jakinin valtio eteläisen Merimaan rajalle. Bit Jakinin johtaja oli Merodak-Baladan, joka soti Tiglatpileser III:ea, Sargon II:ta ja Sanheribia vastaan. 650–600
