Arabien valloitusretket

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laajentumisvaiheet

Arabien valloitusretket tapahtuivat vuoden 632 ja 700-luvun alun välillä, kun Arabian niemimaalta lähteneet arabit levittivät islaminuskoa valloittamalla Lounais-Aasian ja Pohjois-Afrikan, ulottaen valtansa Espanjasta Intiaan.[1]

Valloitusretket alkoivat vuonna 632 Profeetta Mohammedin kuoltua. Arabien kalifiksi päässyt Abu Bakr alkoi yhdistää Arabian beduiiniheimoja valtansa alle. Hän kuitenkin kuoli pian, vuonna 634. Abu Bakrin seuraajaksi tuli Omar ibn al-Khattab, joka lähti armeijoineen Arabian niemimaan ulkopuolelle valloittamaan suuria alueita Rooman valtakunnan perilliseltä Bysantilta.

Arabit valloittivat Damaskuksen vuonna 635, Antiokian 636 ja Jerusalemin 638. Koko Persia valloitettiin vuoteen 643 mennessä, ja 700-luvun alussa arabit olivat laajentaneet valloittamiensa alueiden itärajan jo Intian ja Kiinan rajoille. Koko Pohjois-Afrikan arabit valloittivat vuoden 642 ja 700-luvun alun välillä. Vuonna 711 arabit hyökkäsivät Espanjaan ja valloittivat sen nopeasti, kunnes heidät pysäytettiin Galliassa, Poitiersin tienoilla vuonna 732. Valloitusten jälkeen suuri osa alueiden paikallisväestöstä kääntyi islamiin ja alkoi sotia arabien rinnalla.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b HISTORY OF THE ARABS: The spread of Islam Historyworld.net. Viitattu 5.8.2014.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.