Leukios Kharinos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Leukios, jota Konstantinopolin patriarkka Fotios kutsuu nimellä Leukios Kharinos, oli kristillinen opettaja ja kirjailija, jonka katsotaan kirjoittaneen joukon apostoleista kertovia legendoja,[1] joista monet olivat hyvin suosittuja, ennen kuin ne hylättiin Nikean toisessa kirkolliskokouksessa vuonna 787. Leukios ei ole varhaisempien Ireneuksen nimeltä luettelemien harhaoppisten opettajien joukossa, vaikka apostolien ihmeteoista kertovaa kirjallisuutta oli laajalti liikkeellä jo tuolloin.

Laajimman selonteon Leukioksesta antaa Fotios (Codex 114), joka kuvaa apostolien tekojen kirjaa, joka sisälsi Pietarin, Johanneksen, Andreaan, Tuomaan ja Paavalin teoista kertovat kirjat. Hän tuomitsi ne valheellisiksi, itsensä kanssa ristiriitaisiksi ja jumalattomiksi. Epifanios (Haer. 51.427) sanoo Leukioksen olleen Johanneksen oppilas, joka vastusti yhdessä tämän kanssa ebioniitteja. Tämä on epätodennäköistä, koska muut patristiset kirjoittajat katsovat Leukioksen kirjoitusten olleen luonteeltaan doketistisia, eli kieltäneen Kristuksen ihmisyyden. Augustinus tunsi Leukioksen kirjoitukset, mainiten niiden kirjoittajaksi "Leutiuksen". Augustinuksen mukaansa hänen kiistakumppaninsa Faustus katsoi, että katoliset olivat tehneet väärin jättäessään Leukioksen kirjoitukset pois Raamatusta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leukioksen kirjoittamiin apostolien tekoihin luetaan seuraavat kirjat:

Leukioksen apostolisia tekoja muokattiin myöhemmin oikeaoppisemmiksi todennäköisesti paljonkin. Viidestä tekojen kirjasta Johanneksen teot ja Tuomaan teot ovat kuitenkin edelleen muita gnostilaisempia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. M.R. James, introduction to the Acts of Andrew, The Apocryphal New Testament Oxford: Clarendon Press, 1924.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]