Barnabaan evankeliumi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Barnabaan evankeliumi on keskiaikainen islamilainen kirjoitus, joka esittää olevansa islaminuskon Jeesuksen opetuslapsen Barnabaan kirjoittama evankeliumi. Kirjoituksen kaksi varhaisinta versiota on ajoitettu 1500-luvulle. Ne on kirjoitettu alun perin italiaksi ja espanjaksi. Espanjankielinen versio on säilynyt ainoastaan 1700-luvulta peräisin olevana versiona.

Kirjoitus on suunnilleen yhtä pitkä kuin kaikki kanoniset evankeliumit yhteensä. Siihen kuuluu 222 lukua. Se kuvaa Jeesuksen elämän islamilaisesta näkökulmasta yhteensopivana Koraanin Jeesus-näkemyksen kanssa. Jotkut muslimit väittävät, että kirjoitus on ainoa Jeesuksen opetuslapselta ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin oleva evankeliumi, ja että se olisi ollut hyväksyttynä kanonisten evankeliumien joukkoon vuoteen 325 saakka.[1] Lähes kaikki kriittiset tutkijat, mukana myös muslimeita, ovat sitä mieltä, että kyseessä on keskiaikainen väärennös.

Raamatussa Barnabas oli apostoli Paavalin työtoveri, mutta häntä ei mainita Jeesuksen opetuslasten joukossa.

Analyysi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barnabaan evankeliumi on kirjoitettu selkeästi islamia puoltavasta näkökulmasta. Se ei ainoastaan mainitse Muhammadia nimeltä, vaan sisältää jopa šahadan, "islamin uskontunnustuksen", luvussa 39. Kirjoitus on vahvasti Paavalin ja kolminaisuusopin vastainen.

Kirjoitus kuvaa Jeesuksen profeetaksi, ei Jumalan pojaksi. Paavalia se kutsuu "petetyksi". Se selittää yksityiskohtaisesti, että Jeesusta ei ristiinnaulittu, vaan että tämä nousi taivaaseen elävänä. Kyseessä on doketistinen teema, joka voidaan löytää Pietarin evankeliumista ja joka otettiin myös Koraaniin. Juudas Iskariot olisi ristiinnaulittu Jeesuksen sijasta. Nämä näkemykset — erityisesti se, että Jeesus oli Jumalan profeetta, joka nousi taivaaseen ilman ristiinnaulitsemista — ovat yhdenmukaisia islamin uskon näkemysten kanssa. Jotkut osiot ovat kuitenkin ristiriidassa Koraanin kanssa. Yksi ristiriitaisuus on kertomuksessa Jeesuksen synnystä, jossa Marian kerrotaan synnyttäneen Jeesuksen ilman kipua. Toinen on Jeesuksen opetuksissa, kun hän sallii viinin juonnin ja määrää yksiavioisuuden.

Kirjoitus jakaa huomattavia teemoja ja fraseologiaa Danten Jumalaisen näytelmän kanssa. Jos evankeliumi nähdään, kuten useimmat tutkijat katsovat, yrityksenä muodostaa synteesi kristinuskon ja islamin välille, siinä voidaan nähdä yhtäläisyyksiä 1500- ja 1600-luvun Morisco-kristillisyyden ja antitrinitaaristen kristiuskon suuntausten kirjoitusten kanssa. Tekstillä ei kuitenkaan tunnetta varhaisempia edeltäjiä.

Espanjankieliseen evankeliumin versioon sisältyy selonteko evankeliumin löytymisestä paavi Sixtus V:n (15851590) yksityisissä tutkimuksissa. Useimpien tutkijoiden mielestä tämä ei sovi yhteen historiallisten tosiasioiden kanssa. Italiankielisessä versiossa on puolestaan paleografisia ristiriitaisuuksia. Nämä seikat ovat saaneet jotkut tutkijat päättelemään, että kaksi tunnettua käsikirjoitusta olisi valmistettu tukemaan jotain oikeusjuttua, jonka tarkoituksena oli saattaa joku paavillisen kuurian jäsen häpeään tai osasyylliseksi johonkin rikokseen 1590-luvulla (David Sox: The Gospel of Barnabas 1984). Vastaavanlaisesta toimesta tunnetaan tapaus, jossa joukko kirjeitä väärennettiin, jotta Skotlannin Maria Stuart saatiin osasyylliseksi erääseen rikokseen. Jotkut tutkijat, jotka jakavat tämän näkemyksen, katsovat, että evankeliumi on täydellinen huijaus. Osa tutkijoista katsoo, että väärentäjät hyödynsivät jotain olemassa olevaa heterodoksista tekstiä.

Suurin osa tutkijoista, mukaan lukien kristityt ja joitakin islamilaisia tutkijoita, katsoo, että kirjoitus on melko myöhäinen, pseudoepigrafinen ja mahdollisesti "hurskas valhe" ajatuksella "tarkoitus pyhittää keinot". Jotkut tutkijat katsovat kuitenkin, että se saattaa sisältää joitakin jäännöksiä varhaisemmasta apokryfisestä tekstistä, joka olisi muokattu sopimaan islamin opetuksiin. Teksti olisi saattanut olla alun perin gnostilainen (Cirillo, Ragg), ebioniittinen (Pines) tai Diatessaronin kaltainen evankeliumiharmonia (Joosten). Jotkut muslimitutkijat pitävät kirjoitusta aitona. Jotkut islamilaiset tahot siteeraavat sitä tukemaan islamin näkemystä Jeesuksesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisiä näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]