Jeesuksen Kristuksen viisaus
| Jeesuksen Kristuksen viisaus | |
|---|---|
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | kopti |
| Genre | teologia |
| Julkaistu | 100-luku |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Antti Marjanen ja Ismo Dunderberg |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2005 |
| ISBN | 951-0-30859-5 |
| Sarja: Nag Hammadin kirjasto | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jeesuksen Kristuksen viisaus on gnostilainen kirjoitus, joka tunnetaan sekä Berliinin koodeksista (BG 8502,3; sivut 77–127) että Nag Hammadin kirjastosta (koodeksi III, kirja 4).[1] Kirjoituksen nimi, ”Jeesuksen Kristuksen sofia”, on kaksimerkityksellinen, sillä vaikka kreikan kielessä sana sofia tarkoittaakin viisautta, gnostilaisessa mytologiassa Sofia oli Jeesuksen syzygy eli naispuolinen vastine.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksen koptinkieliset käsikirjoitukset on ajoitettu 300-luvulle, mutta sen lisäksi kirjoituksesta tunnetaan muutamia kreikankielisiä katkelmia, jotka ovat peräisin 200-luvulta, mikä viittaa varhaisempaan ajoitukseen. Kirjoitus on saatettu kirjoittaa Syyriassa toisen vuosisadan puolessa välissä.[1]
Kirjoituksella on paljon yhtäläisyyksiä Eugnostokseen, joka tunnetaan samoin Nag Hammadin kirjastosta. Jeesuksen Kristuksen viisauteen on kuitenkin lisätty kristillinen kehyskertomus ja sitä on laajennettu jonkin verran. Kirjoitus on riippuvainen ainakin Matteuksen ja mahdollisesti myös Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista, joten varmuudella se on kirjoitettu ainakin niiden jälkeen.[1]
Keskustelu kirjoituksen ajoituksesta on oleellista, koska jotkut ovat väittäneet tämän kaltaisten gnostilaisten kirjoitusten sisältävän Jeesuksen aitoja sanoja, mikä olisi mahdollista, jos kirjoitukset olisivat peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. Osa tutkijoista pitää kirjoituksia merkittävästi myöhäisempinä ja katsoo niiden olevan peräisin epäluotettavammista myöhemmistä lähteistä. Suurin osa tutkijoista katsoo, että kirjoitus on alkuperältään täysin gnostilainen. Tämä perustuu samankaltaisuuksiin kirjoituksessa olevien mystillisten opetusten ja muiden gnostilaisten kirjoitusten välillä.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoituksen mystillinen sisältö käsittelee jumaluuksien luomista, enkeleitä ja kaikkeutta, painottaen ikuisia ja metafyysisiä totuuksia. Kirjoitus sijoittuu Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeiseen aikaan, ja siinä Jeesuksen opetuslapset esittävät hänelle kysymyksiä koskien tuonpuoleista, sinne pääsemistä ja sinne pääseviä etuoikeutettuja. Opetuslapsista mainitaan nimeltä Bartolomeus, Filippus, Matteus, Tuomas ja Magdalan Maria.
Kirjoitus koostuu kolmestatoista kysymyksestä, joihin Jeesus vastaa lyhyesti:
- Ensimmäinen kysymys käsittelee Jumalan etsimisen tyhjyyttä.
- Toinen kysymys käsittelee sitä, kuinka totuus löydetään, mutta selittää vain, mitä totuus ei ole.
- Kolmas kysymys käsittelee sitä, kuinka totuus paljastettiin gnostikoille aikojen alussa.
- Neljäs kysymys käsittelee sitä, kuinka ihmisen tulee herätä nähdäksen totuuden.
- Viides kysymys käsittelee aikojen alkua.
- Kuudes kysymys käsittelee sitä, kuinka ihmiskunta sai gnosiksen.
- Seitsemäs kysymys käsittelee Jeesuksen roolia kaikessa tässä.
- Kahdeksas kysymys käsittelee Jeesuksen henkilöllisyyttä.
- Yhdeksäs kysymys käsittelee sitä, kuinka henki kytkeytyy materiaan.
- Kymmenes kysymys käsittelee henkien lukumäärää.
- Yhdestoista kysymys käsittelee kuolematonta.
- Kahdestoista kysymys käsittelee niitä, jotka eivät ole aineellisia.
- Viimeinen kysymys käsittelee sitä, mistä ihmiskunta tuli ja mikä tarkoitus sillä tulisi olla.
Lainauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Täydellinen Vapahtaja vastasi: ”Lähtekää liikkeelle siitä, mikä ei näy, ja pyrkikää löytämään näkyvän päämäärä. Silloin ajatus virtaa esiin ja paljastaa teille, kuinka usko näkymättömiin on ollut niissä, jotka ovat näkyviä, mutta kuuluvat syntymättömälle Isälle. Jolla on korvat, se kuulkoon!” (Jeesuksen Kristuksen viisaus s. 98, käännös Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen, s. 242.)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jeesuksen Kristuksen viisaus. Johdanto Antti Marjanen, käännös ja selitykset Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen. Teoksessa Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, s. 237–256. 2. täydennetty painos. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30859-5.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eugnostos the Blessed and The Sophia of Jesus Christ. Teoksessa Robinson, James M. (toim.): The Coptic Gnostic Library. Volume 3. A Complete Edition of the Nag Hammadi Codices (5 vols.). Brill, 2002. ISBN 978-90-04-11702-0. Koptinkielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- The Sophia of Jesus Christ. Teoksessa Robinson, James M. (toim.): The Nag Hammadi Library in English, s. 220–243. The Definitive Translation of the Gnostic Scriptures Complete in One Volume. Composition by E. J. Brill, The Netherlands. 3rd revised edition. HarperSanFrancisco, 1990. ISBN 0-06-066935-7. Englanninkielinen käännös.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Sophia of Jesus Christ. The Gnostic Society Library. (englanniksi)
- Sophia of Jesus Christ. Early Christian Writings. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||