Helmihymni
| Tuomaan tekojen Helmihymni |
|
|---|---|
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | syyria, muinaiskreikka (koinee) |
| Genre | hymni |
| Julkaistu | n. 200–224 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Tapani Harviainen |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2005 |
| ISBN | 951-0-30859-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helmihymni (Apostoli Juudas Tuomaan hymni intialaisten maassa, myös Sielun hymni) on gnostilainen apokryfisiin kirjoituksiin kuuluva runo, joka tunnetaan yleisemmin osana Tuomaan tekoja. Tuomaan teoissa apostoli Tuomas laulaa hymnin rukoillessaan itsensä ja vankitoveriensa puolesta.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmihymni on peräisin 200-luvulta iranilais-parthialaisesta ympäristöstä.[1] Varmuudella se vaikuttaisi olevan kirjoitettu ennen vuotta 224, jolloin parthialaiset kukistettiin. Joskus kirjoittajaksi on ehdotettu Bardesanesta (Bardaisan) tai jotakuta hänen seuraajaansa.[2] Monet tutkijat katsovat, että hymni on itse Tuomaan tekoja vanhempi ja alkuperältään ei-kristillinen. Jotkut ovat jopa ehdottaneet sen olevan kristinuskon tuloa varhaisempi. Myöhemmin se on liitetty osaksi joitakin Tuomaan tekojen versioita. Se esiintyy ainoastaan kahdessa tekojen käsikirjoituksessa, jotka ovat syyriankielinen käsikirjoitus British Library Add. 14, 645 vuodelta 936 ja kreikankielinen käsikirjoitus Vallicellanus B 35 1100-luvulta. Syyriankielinen tekstimuoto on alkuperäinen.[3] Hymni on säilynyt ennen kaikkea manikealaisessa perinteessä, mutta se on ollut arvostettu myös ortodoksisessa perinteessä.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomaan tekojen osana hymni on liitetty teoksen yhdeksänteen tekoon. Siinä Tuomas on joutunut vankilaan, jossa hän ensin rukoilee ja tämän jälkeen laulaa hymnin.[4][5]
Hymni kertoo ”kuninkaiden kuninkaan” pojasta, joka lähetetään Egyptiin hakemaan helmi sitä vartioivalta käärmeeltä. Matkalla egyptiläiset kuitenkin viettelevät hänet uneen, ja hän unohtaa alkuperänsä ja perheensä. Kuninkaiden kuningas lähettää pojalle kirjeen, joka muistuttaa häntä menneisyydestään. Kun poika saa kirjeen, hän muistaa tehtävänsä, kaappaa helmen ja palaa.[4]
Hymni voidaan nähdä allegoriana sielusta, joka kadottaa taivaallisen kirkkautensa ja löytää sen uudelleen.[3] Se tulkitaan usein gnostilaisena näkemyksenä ihmisen tilasta: ihmiset ovat hukkuneet aineelliseen maailmaan ja unohtaneet todellisen jumalallisen alkuperänsä, mutta sitten jumaluus lähettää viestin saadakseen ihmiset muistamaan alkuperänsä gnosiksen välityksellä. Viesti voi saapua esimerkiksi ilmestyshahmoisena, mikä on gnostilaisuudessa usein Jeesuksen tehtävä. Serafim Seppälä huomauttaa, että hymniä voidaan lukea yhtä hyvin ortodoksisesti, manikealaisesti kuin gnostilaisestikin tulkiten.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Harviainen, Tapani: ”Johdanto”. Teoksessa Dunderberg & Marjanen 2005, s. 339–341.
- ↑ The Hymn of the Pearl The Gnostic Society Library. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b c Munkki Serafim: ”Helmihymni ja sen tulkinta”. Teoksessa Tuomaan teot 2006, s. 63–65.
- ↑ a b Tuomaan teot IX. Teoksessa Tuomaan teot 2006, s. 197–235.
- ↑ Henry, Jonathan: Acts of Thomas e-Clavis: Christian Apocrypha. North American Society for the Study of Christian Apocryphal Literature. Viitattu 10.5.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuomaan tekojen Helmihymni. Johdanto, käännös ja selitykset Tapani Harviainen. Teoksessa Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, s. 339–351. 2. täydennetty painos. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30859-5.
- Apostoli Juudas Tuomaan hymni intialaisten maassa. Teoksessa Tuomaan teot, s. 215–223. Johdanto ja käännös munkki Serafim. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 91. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2006. ISBN 978-951-9217-46-8.
Muita käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ferreira, Johan: The Hymn of the Pearl. The Syriac and Greek Texts with Introduction, Translation, and Notes. Early Christian Studies 3. Sydney: St. Pauls Publications Sydney, 2002.
- Mead, G. R. S.: ”The Hymn of the Robe of Glory”, Echoes from the Gnosis. Volume X. London: Theosophical Publishing Society, 1908. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Hymn of the Pearl. The Gnostic Society Library. (englanniksi)