Khariitit
Khariitit (muinaiskreikaksi Χάριτες, "sulottaret") olivat kreikkalaisessa mytologiassa viehätysvoiman, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalattaria, jotka olivat jumalatar Afroditen seuralaisia. Yleensä heitä kuvataan olevan kolme; nuorin Aglaia (kirkkaus), Eufrosyne (ilo) ja vanhin Thaleia (kukoistus). Roomalaisessa mytologiassa heidät tunnettiin nimellä graatiat.
Useimmiten Eurynomen kerrotaan synnyttäneen khariitit Zeukselle.[1][2]
Kolme sulotarta on suosittu aihe taiteessa. Antiikin veistosten ohella aihetta on tulkittu varsinkin renessanssista alkaen. Tunnettuja ovat Antonio Canovan, Rafaelin, Rubensin, ja Botticellin teokset. Myös modernistit ja nykytaiteilijat ovat tehneet aiheesta omia versioitaan, kuten Unto Pusa, Harry Kivijärvi, Olavi Lanu Lahteen ja Nina Terno Maiju Lassilan muistomerkkiin Joensuuhun.[3]
-
Rubens: Kolme sulotarta, 1636-1638, öljy kankaalle, 221×181 cm, Prado.
-
Sandro Botticellin Kevät-maalauksen sulottaret
-
Bertel Thorvaldsen: Kolme sulotarta ja Amorin nuoli, 1817-1818.
-
Roomalainen kopio Antiikin Kreikan sulottaria kuvaavasta veistoksesta Louvressa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.3.1 (engl. käännös).
- ↑ Hesiodos: Theogania ('Jumalten synty') 907 (engl. käännös).
- ↑ Joensuun kaupungin veistokset Viitattu 16.6. 2010
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Khariitit Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
