Antonio Canova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antonio Canova, Omakuva, 1792

Antonio Canova (1. marraskuuta 1757 Possagno13. lokakuuta 1822 Venetsia) oli venetsialainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan upeista alastomia vartaloita kuvaavista marmoripatsaistaan. Hän oli uusklassismin keskeisiä nimiä, ja yksi tyylisuunnan perustajista. Hänen aikanaan kuvanveisto palasi lähelle klassisia ihanteita barokin ylitsevuotavan hurmoksen jälkeen.

Canovan isä ja isoisä olivat kaivertaneet kivilaattoja työkseen, ja Canova oppi piirustustaidon alkeet isoisältään jo varhaisessa iässä. Hän innostui kuvanveistosta, ja jo kahdeksanvuotiaana hän teki ensimmäiset pienoisveistoksensa Carraran marmorista. Canovan ensimmäinen mesenaatti oli isoisän vanha asiakas, joka maksoi pojan opiskelukuluja. Näin hän pääsi oppipojaksi aikansa mestarien verstaisiin.

Vuonna 1780 Canova muutti Roomaan ja työsti siellä mm. useita juhlavia paavien hautakappeleita. Hän vietti lyhyitä aikoja Pariisissa, Wienissä ja Firenzessä, ja hiukan pitempään Lontoossa. Vuonna 1816 hänestä tehtiin Ischian markiisi.[1] Canovan tunnetuimpia töitä ovat muun muassa vuosina 1787–1792 veistetty Rooman Pietarinkirkossa oleva paavi Klemens XIII:n hautamuistomerkki ja useat Napoleon-patsaat.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antonio Canova.
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.