Atreuksen aarrekammio
| ”Atreuksen aarrekammio” ”Agamemnonin hauta” |
|
|---|---|
 Niin kutsuttu Atreuksen aarrekammio. |
|
| Sijainti | Mykene, Argolis (nyk. Árgos-Mykínes, Argolis, Peloponnesos, Kreikka) |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | tholos-hauta |
| Valmistumisvuosi | n. 1370–1250 eaa. |
 |
|
”Atreuksen aarrekammio” eli ”Agamemnonin hauta” on mykeneläisaikainen tholos-hauta, joka on osa Mykenen arkeologista kohdetta Kreikassa. Se on yksi merkittävimpiä säilyneitä esimerkkejä mykeneläisestä arkkitehtuurista. Nykyisin käytetyistä nimityksistään huolimatta se ei ole ollut aarrekammio, eikä siihen haudattua henkilöä tunneta.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atreuksen aarrekammioksi kutsuttu hauta on yksi Mykenen muurien ulkopuolelta löydetyistä yhdeksästä tholos-haudasta.[1] Se on rakennettu mykeneläisellä kaudella eli Kreikan myöhäisellä pronssikaudella, tarkemmin joskus kausien LH IIIA1 noin 1370 eaa. ja LH IIIB noin 1250 eaa. välillä. On mahdollista, että hauta valmistui jo mainitun ajanjakson alkupuolella, mutta yleisemmin se yhdistetään Mykenen uudelleenrakennusvaiheisiin noin 1250 eaa.[4] Ajoitus tekee haudasta myöhäisimmän Mykenen tholos-haudoista.[1]
Haudan nykyaikana käytetyt nimitykset ”Atreuksen aarrekammio” ja ”Agamemnonin hauta” ovat harhaanjohtavia, sillä kyseessä ei ollut aarrekammio, eikä mikään liitä sitä kreikkalaisessa mytologiassa esiintyviin Mykenen kuninkaisiin Atreukseen tai Agamemnoniin, jotka kummatkin saattavat olla kuvitteellisia henkilöitä. Nimitykset perustuvat 100-luvulla jaa. eläneen Pausaniaan kuvauksiin Mykenen muinaisjäänteistä teoksessa Kreikan kuvaus.[1][4][5] Hauta ryöstettiin jo varhain, ja siksi siihen todella haudattua henkilöä ei voida enää tietää. Haudan koon perusteella kyseessä on kuitenkin selvästi ollut joku mykeneläiseen yläluokkaan kuulunut henkilö, mahdollisesti jopa Mykenen kuningas itse.[4]
Hauta oli osittain näkyvissä, kun Heinrich Schliemann aloitti tutkimuksensa Mykenessä vuonna 1879. Tuolloin se oli ryöstetty jo useita satoja vuosia aikaisemmin.[6]
.jpg)
Rakennelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atreuksen aarrekammioksi kutsuttu hauta on Mykenen muurien ulkopuolelta löydetyistä tholos-haudoista suurin ja parhaiten säilynyt;[1] se on myös ylipäätään suurin kaikista tunnetuista tholos-haudoista.[4] Hauta sijaitsee noin 500 metriä Mykenen linnavuoresta lounaaseen.
Tholokseen johtaa dromos-käytävä, jonka pituus on 36 metriä ja leveys kuusi metriä, ja joka on reunustettu kyklooppimuurauksella. Itse tholos on pyöreä maanalainen kupolimallinen hauta, niin kutsuttu mehiläispesähauta (englanninkielisessä tutkimuksessa beehive tomb). Sen pääkammion halkaisija on 14,6 metriä ja korkeus 13,4 metriä. Kammion holvaus on tehty valeholvauksena, toisin sanoen latomalla päällekkäin yhä enemmän sisäänpäin työnnettyjä kiviä, joiden sisäpinta on hiottu luomaan vaikutelma aidosta holvauksesta. Tholoksen kupoli oli suurin kupolirakennelma aina siihen saakka, kunnes Rooman Pantheon valmistui. Kammio oli oletettavasti tarkoitettu rituaalikäyttöön.[1][3][6]
Pääkammion sivussa sisäänkäynniltä katsoen oikealla puolella on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen sivukammio, joka toimi varsinaisena hautakammiona. Sen sivujen pituus on noin kuusi metriä ja korkeus noin viisi metriä.[1][3]
Tholos oli koristeltu sisältä punaisella purppuralla ja vihreällä alabasterilla, jotka kummatkin olivat aikanaan harvinaisia värejä.[6] Hautakammion oven yläpuolinen ovipalkki on 9 metriä pitkä, 5 metriä syvä ja 0,9 metriä korkea, ja painaa yli 120 tonnia. Sen yläpuolella on painoa keventämään tarkoitettu kolmio, jossa on ollut koristereliefit, samoin kuin Mykenen Leijonaportissa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Mycenae, Treasury of Atreus (Building) Perseus. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Wace, A. B.: The Treasury of Atreus Cambridge Core. Cambridge University Press. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d Treasury of Atreus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d Brouwers, Josho: The “Treasury of Atreus”. A Late Bronze Age tomb near Mycenae Ancient World Magazine. 1.12.2021. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.16.6 (kreik.) (engl. käännös).
- ↑ a b c Mycenae Atreus Treasury Greeka. Viitattu 14.2.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Atreuksen aarrekammio Wikimedia Commonsissa
