Thyestes
Thyestes oli kreikkalaisessa mytologiassa Olympian kuninkaan Pelopsin ja Hippodameian poika. Hänellä oli lapset Pelopeia ja Aigisthos. Hänen veljensä Atreus tappoi Thyesteen lapset[1].
Thyestes ja hänen kaksoisveljensä Atreus olivat heidän isänsä karkottamina maanpaossa heidän surmattuaan velipuolensa Khrysippoksen havitellessaan Olympian valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä, jossa he kohosivat valtaan kuningas Eurystheuksen, joka oli taistelemassa herakleideja vastaan, poissa ollessa. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltuaan taistelussa.
Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.[2]
Zeus lähetti kuitenkin Hermeen ja käski Atreusta vaatimaan Thyesteeltä, että hänet kruunattaisiin kuninkaaksi, jos aurinko kulkisi vastapäivään. Thyesteen suostuttua Zeus saattoi auringon laskemaan itään ja niin Atreus sai vallan takaisin, jonka jälkeen hän karkotti Thyesteen maasta.[3]
Atreuksen saatua tietoonsa Thyesteen aviorikkomuksen hän pyysi Thyesteen vieraakseen teeskennellen ystävyyttään, mutta tappoikin veljensä pojat ja tarjosi heidän lihaansa valmistettuna Thyesteelle kuitenkin säästäen kaikki raajat. Kun Thyestes oli nauttinut ateriansa, Atreus näytti hänelle säästämänsä raajat ja karkotti tämän uudelleen maasta.[4]
Thyesteen etsiessä keinoja kostaa veljelleen, hän sai oraakkelilta tiedon, että hän voisi saada kostonsa, jos hän saisi pojan oman tyttärensä kanssa. Hän saikin Aigisthoksen tyttärensä kanssa, mutta tämän äiti hylkäsi lapsensa häveten tekoaan. Paimen löysi lapsen ja antoi tämän Atreukselle, joka kasvatti poikaa omanaan. Aigisthoksen vartuttua mieheksi Thyestes paljasti hänelle olevansa sekä tämän isä että isoisä, ja että Atreus on hänen setänsä, jolloin Aigisthos tappoi Atreuksen.[5]
Thyestes palasi jälleen valtaan[6], mutta Atreuksen pojat Agamemnonin ja Menelaoksen pelasti heidän hoitajansa Sikyonin. Spartan kuningas Tyndareus haetti Atreuksen pojat luokseen, ja yhdessä he ajoivat Thyesteen jälleen pois. Tyndareus antoi heille tyttärensä vaimoiksi, Klytaimnestra Agamemnonille ja Helenan Menelaokselle, joka peri valtaistuimen Tyndareuksen kuoltua.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Fuchs, J. W.: MMM Antiikin sanakirja, s. 283. Suomentanut Itkonen-Kaila, Marja. Otava, 1972.
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.11 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.12 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.13 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae lxxxviii (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.14 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.15 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Atreus |
Mykenen kuningas 1200-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Agamemnon |