Eurystheus
Eurystheus (m.kreik. Εὐρυσθεύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Stheneloksen ja Nikippen poika[1] ja Tirynsin kuningas. Tiryns oli yksi kolmesta mykeneläisestä linnakkeesta Argoksessa. Lisäksi hän oli Perseuksen pojanpoika, kuten myös oli hänen vastustajansa Herakles. Eurystheuksen puoliso oli Antimakhe, Amfidamaan tytär.
Heran ja Zeuksen kamppaillessa siitä, kumman sankari voittaisi jäljellä olevat ja vanhaa järjestystä edustavat hirviöt ja tekisi Olympoksen jumalien valtakauden mahdolliseksi, oli Eurystheus Heran ehdokas ja Herakles – vaikka nimi viittaakin siihen, että jossakin vaiheessa myytin luomista hänet olisi ajateltu yhdistää Heraan – Zeuksen ehdokas. Tapahtumien näyttämöksi nousevat Herakleen urotyöt, jotka Eurystheus säätää Herakleen suoritettaviksi. Urotyöt on suoritettava rangaistukseksi Herakleen murhattua oman perheensä hulluudenpuuskassa – jonka tosin Hera häneen lähetti;[2] lisäksi enemmän inhimilliseksi kuin myyttiseksi motivaatioksi jää se, että nämä suvut ovat kilpailleet keskenään Mykenen valtaistuimesta. Yhtä kaikki, jokainen Herakleen kahdentoista tehtävän vastustajista on jotenkin kytköksissä Heraan.
Herakleen maallinen isäpuoli Amfitryon oli myös Perseuksen pojanpoika, ja koska Amfitryonin isä Alkaios oli vanhempi kuin Eurystheuksen isä Sthenelos, hän olisi voinut periä valtaistuimen, mutta Sthenelos oli aiemmin karkottanut Amfitryonin tämän tapettua vahingossa perheen vanhimman pojat Elektryonin.[3] Kun Zeus julisti, että seuraavaksi syntyvä Perseuksen sukupuun jälkeläisen tulisi saada valtakunta hallittavakseen, Hera tuhosi hänen suunnitelmansa viivyttämällä Alkmenen synnytystä ja antamalla oman suosikkinsa Eurystheuksen syntyä ennen aikojaan seitsenkuisena.[1]
Herakleen ensimmäinen tehtävä oli lyödä Nemean leijona ja tuoda sen talja, ja Herakles päätti pukeutua siihen. Eurystheus pelästyi Herakleen asua niin suuresti, että kätkeytyi maanalaiseen pronssiseen viiniruukkuun, ja siitä eteenpäin kaikki seuraavat tehtävät annettiin Herakleelle tiedoksi kuninkaan airuen Kopreuksen kautta.[4]
Toiseen tehtävään, Lernan Hydran lyömiseen, Herakles otti mukaansa veljenpoikansa Iolaoksen vaunujen ajajaksi. Kun Eurystheus kuuli, että veljenpoika oli auttanut Heraklesta, hän julisti, että koska tehtävää ei ollut suoritettu yksin, sitä ei lasketa mukaan vaadittuihin kymmeneen tehtävään.[5]
Eurystheuksen kolmas tehtävä ei edellyttänyt petojen surmaamista, vaan hänen oli otettava kiinni Keryneian kauris, Artemiille pyhitetty kultasarvinen uroshirvi. Herakles metsästi kaurista vuoden ajan ja lopulta hänen saatuaan sen kiinni ja kantaessaan sitä olkapäillään takaisinpäin Artemis ja Apollon tapasivat hänet ja olisivat vieneet kauriin häneltä syyttäen häntä tappamisesta. Herakles vetosi kuitenkin asian välttämättömyyteen ja vieritti vastuun Eurystheuksen niskoille, jolloin jumalat leppyivät ja päästivät Herakleen jatkamaan matkaansa Mykeneen.[6]
Kun Herakles palasi Erymanthoksen villisian kanssa, Eurystheus pelästyi jälleen ja piiloutui ruukkuun ja pyysi Heraklesta hankkiutumaan pedosta eroon, johon Herakles suostuikin.[7]
Seitsemänneksi tehtäväksi Herakles pyydysti lassolla Kreetan härän, jonka Poseidon oli villinnyt rangaistukseksi Minokselle, ja ratsasti sillä takaisin serkkunsa luokse. Härkä vapautettiin, ja se vaelsi Marathoniin, jossa se tuli tunnetuksi Marathonin härkänä.[8]
Kun Herakles palasi onnistuneesti takaisin mukanaan ihmislihaa syövät Diomedeen tammat, Eurystheus omisti hevoset Heralle ja antoi niiden laiduntaa vapaasti Argoksessa. Aleksanteri Suuren hevosen Bukefaloksen kerrottiin polveutuvan näistä tammoista.[9]
Amatsonien kuningattaren Hippolyten vyön hakeminen oli Herakleen yhdeksäs tehtävä. Tämä tehtävä oli Eurystheuksen tyttären Admeten pyyntö.[10]
Jotta alkuperäiset kymmenen urotyötä saataisiin lisättyä kanoniseen kahteentoista, kerrottiin, ettei Eurytheus hyväksynyt kahta tehtävää suoritetuiksi: Hydraa, koska Herakles sai ulkopuolista apua[5], ja Augeiaan talleja, koska Herakles oli saanut maksun työstään.[11] Niinpä yhdentenätoista tehtävänään Herakles sai ryöstää Hesperidien omenan, ja viimeiseksi siepata Kerberoksen, Haadeen kolmipäisen koiran.
Herakleen kuoleman jälkeen Eurystheus yritti tuhota tämän lukuisat lapset, Hylloksen johtamat herakleidit, jotka pakenivat Ateenaan. Hän hyökkäsi kaupunkia vastaan mutta jäi selvästi alakynteen, ja hän ja hänen poikansa surmattiin.[12]
Eurystheuksen kuoleman jälkeen veljekset Atreus ja Thyestes, joille Eurystheus oli jättänyt hallitusvastuun väliaikaisesti lähdettyään taisteluun, ottivat pysyvästi vallan Tirynsissä, jolloin kaupunki palautui Argoksen läänitykseksi.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.5 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.12 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.6 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.1 (engl. käännös).
- ↑ a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.2 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.3 (engl. käännös).
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika 4.12.2 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.7 (engl. käännös)
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika 4.15.4 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.9 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.5 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.8.1 (engl. käännös).
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika 4.58.2 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Sthenelos |
Mykenen kuningas 1200-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Atreus |