Nydrín pronssikautiset haudat
| Nydrín pronssikautiset haudat | |
|---|---|
| Προϊστορικοί τύμβοι στο Στενό Νυδριού | |
 Nydrín hautojen arkeologinen kohde. |
|
| Sijainti | |
  Nydrín pronssikautiset haudat |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Stenó, Nydrí, Lefkas, Jooniansaaret |
| Historia | |
| Tyyppi | tumulus-hautoja |
| Ajanjakso | noin 2900–1900 eaa. |
| Kulttuuri | helladinen kulttuuri |
| Aiheesta muualla | |
Nydrín pronssikautiset haudat tai Nydrín/Stenón esihistorialliset haudat (kreik. Προϊστορικοί τύμβοι στο Στενό Νυδριού, Proïstorikoí týmvoi sto Stenó Nydrioú) on pronssikautisten, helladisen kulttuurin aikaisten hautojen arkeologinen kohde Lefkaksen saarella Kreikassa. Haudat sijaitsevat Stenóssa noin 1,5 kilometriä etelään Nydrín kylästä, ja ne ovat Lefkaksen merkittävin arkeologinen kohde.[1][2][3]
Nydrín hautoihin kuuluu 33 tumulus-hautaa eli hautakumpua. Haudat on ajoitettu varhaiselle helladiselle kaudelle (EH) sekä keskisen helladisen kauden (MH) alkuun noin ajalle 2900–1900 eaa. Hautoja pidetään merkkinä siitä, että aikakaudella saarella oli eri yhteiskuntaluokkia ja yläluokkaa, joka kykeni tekemään jäsenilleen kyseisen kaltaiset haudat. Haudat ovat noin viiden metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Kaikissa haudoissa on kivilaatoista tehty pyöreä ympärysmuuri, jonka halkaisija vaihtelee 2,7–9,6 metrin välillä, ja sen keskellä pieni maakumpu, joiden korkeus on ollut noin 1,2 metriä. Itse hautaaminen on suoritettu eri tavoin: osa haudoista on pieniä hautakammioita, osa kivistä tehtyjä kirstuhautoja, ja osassa vainajan jäänteet on sijoitettu pithokseen tai muuhun ruukkuun. Suurin osa haudoista on kuulunut miehille, viiteen on haudattu nainen ja yhteen sekä mies että nainen. Osaan kummuista on myöhemmin liitetty erillisiä hautoja, usein lapsille.[1][2][3]
Haudat löysi saksalainen arkeologi Wilhelm Dörpfeld kaivauksissa vuosina 1908–1913. Dörpfeld oli Lefkaksella etsimässä tukea teorialleen, jonka mukaan saari olisi Homeroksen kuvaama Ithaka nykyisen Ithakan sijasta, ja keskitti tutkimuksensa Nydrín tasangolle. Haudat jäivät kuitenkin hänen ainoiksi merkittäviksi löydöikseen saarella, ja ne osoittautuivat myös ajoitukseltaan paljon Homeroksen kuvaamaa mykeneläistä aikaa (n. 1200 eaa.) varhaisemmiksi. Dörpfeld kaivoi haudoista 22 ja kutsui niitä nimellä ”Kuningashaudat R” muutamien rikkaiden hautalöytöjen vuoksi. Yksittäiset haudat on nimetty R1, R2 jne. Haudat peittyivät vähitellen maalla kaivausten jälkeen ja ne puhdistettiin uudelleen vuonna 1976. Kunnostus on jatkunut 2000-luvulla.[1][2][3]
Haudoista on löydetty muun muassa kultakoruja, kuten kaulaketjuja ja korvakoruja, hopeakoruja, pronssisia aseita ja työkaluja, obsidiaanista ja piikivestä tehtyjä esineitä sekä keramiikkaa, ja naisten haudoista luusta tehtyjä kauneudenhoitoon liittyneitä esineitä.[2] Esinelöydöt ovat Lefkaksen arkeologisessa museossa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Προϊστορικοί τύμβοι στο Στενό Νυδριού: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Προϊστορικοί τύμβοι στο Στενό Νυδριού: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Burial Tumuli of Steno at Nydri Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Lefkada Lefkada Travel. Arkistoitu 11.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dörpfeld, Wilhelm & Goessler, Peter (toim.): Alt-Ithaka: ein Beitrag zur Homer-Frage ; Studien und Ausgrabungen auf der Insel Leukas-Ithaka. München-Gräfelfing: Verlag Richard Uhde, 1927. Teoksen verkkoversio. Alkuperäinen julkaisu kaivausten tuloksista.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nydrín pronssikautiset haudat Wikimedia Commonsissa
