Lefkantí
| Lefkantí | |
|---|---|
| Λευκαντί | |
 Lefkantín protogeometrisen heroonin jäänteet. |
|
| Sijainti | |
  Lefkantí |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Lefkantí, Lilántia, Chalkída, Euboia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | asutus |
| Ajanjakso | n. 2100–750 eaa. |
| Huippukausi | n. 1000–750 eaa. |
| Kulttuuri |
helladinen kulttuuri protogeometrinen kausi geometrinen kausi |
| Aiheesta muualla | |
Lefkantí (kreik. Λευκαντί; myös Lefkandí) on helladisen ja protogeometrisen kauden aikaisen asutuksen arkeologinen kohde Euboian saarella Kreikassa.[1][2] Se sijaitsee Chalkídan kunnassa Euboian länsirannikolla Eteläisen Euboianlahden rannalla, noin 10 kilometriä kaakkoon Chalkídan kaupungista ja lähellä nykyistä Lefkantín kylää, josta se on saanut nimensä. Asutuksen muinaista nimeä ei tunneta.
Lefkantín muinaislöytöihin kuuluu asutuskukkula, johon viitataan sen nykyaikaisella nimellä Xerópoli, kuusi siihen liittynyttä hautaa sekä suurikokoinen protogeometrisen kauden rakennus.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lefkantín paikka on asutettu viimeistään varhaisella helladisella kaudella (EH) noin 2300–2100 eaa. Se kytkeytyy kykladiseen niin kutsuttuun Kastrín kulttuuriin.[1][4][5] Paikka säilyi asuttuna läpi keskisen helladisen kauden (MH) sekä mykeneläisenä kautena tunnetun myöhäisen helladisen kauden (LH). Asutuksessa on mahdollisesti ollut lyhyt katko pronssikautisen helladisen kulttuurin romahtamisen jälkeen rautakauden alussa.[1][4]
Lefkantín asutuksen tunnetuin vaihe rakennettiin noin 1100–1000 eaa. Aikakausi oli protogeometriseksi kaudeksi kutsuttua Kreikan varhaista rautakautta, ja se luetaan perinteisesti osaksi niin kutsuttuja Kreikan pimeitä vuosisatoja. Lefkantín löydöt ovat kuitenkin haastaneet perinteisen käsityksen ”pimeistä vuosisadoista” ja kulttuurin romahduksesta kyseisenä aikana, sillä se ei osoita erityisiä merkkejä taantumisesta.[2][3] Paikka on ollut asuttuna myöhäiselle geometriselle kaudelle noin ajalle 750–700 eaa. saakka. Alue hylättiin mahdollisesti Lelantoksen sodan vuoksi.[3][4]
Erään teorian mukaan Lefkantín asutus olisi ollut mykeneläisellä kaudella Theban palatsin vallan alla, ja sen romahdettua alue on saanut enemmän itsenäisyyttä. Samalla se on mahdollisesti selvinnyt kulttuurimurroksesta vähäisemmin vaurioin. Löytöjen perusteella asutus kykeni kehittämään omaa kulttuuriaan ja sillä oli laajoja kauppayhteyksiä itäisen Välimeren alueella.[4] Lefkantín asutusta on ehdotettu mykeneläisen ja pimeiden vuosisatojen Eretrian tai Khalkiin kaupunkien paikaksi ennen niiden siirtymistä myöhemmille paikoilleen, sillä kummatkin mainitaan Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, mutta niiden myöhemmiltä paikoilta ei ole tehty merkittäviä löytöjä mainituilta kausilta.[6]
Lefkandin kaivauksia on suorittanut British School at Athens eli brittiläinen arkeologinen instituutti vuodesta 1964.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asutus ja hautausmaat
Lefkantín asutus sijaitsi Xerópolin matalalla kukkulalla. Siinä oli sen historian aikana useita asutusvaiheita.[7]
Asutuksen läheisiltä kukkuloilta on löydetty siihen liittyneet kuusi hautausmaata, joista on tunnistettu yhteensä 179 hautaa. Niistä on löydetty paljon hautaesineitä, kuten rauta-aseita, kulta- yms. koruja ja idästä tuotuja ylellisyystuotteita.[7] Hautausmaat ovat olleet käytössä lyhyemmän ajan kuin koko asutus, noin ajalla 1100–825 eaa.[3]
Heroon
Lefkantín merkittävin löytö on Toúmpan (usein Toúmba) kukkulalta löydetty suurikokoinen, pitkänomainen apsis-päätyinen rakennus, jossa on ollut useita huoneita. Sen pituus oli noin 47 metriä ja leveys noin 10 metriä, ja se oli rakennettu noin 1000–950 eaa. Se on erikoinen sikäli, että se on noin kymmenen kertaa suurempi kuin mikään muu varhaiselta rautakaudelta tunnettu rakennus Kreikassa. Rakennuksen jäänteet ovat osittain tuhoutuneet rakennustöissä nykyaikana.[2][7]
Rakennuksen päähuoneen alta on löydetty kaksi hautaa, joihin on haudattu mies polttohautauksena ja nainen ruumishautauksena. Miehen tuhkat oli sijoitettu amforaan. Amfora taas oli sijoitettu suureen pronssimaljaan, ja sen ohessa oli miekka ja muita aseita. Nainen puolestaan oli haudattu kullasta ja norsunluusta tehtyjen hautalahjojen kera. Haudan yhteydestä on tehty suuri määrä muitakin hautalöytöjä, kuten kyproslainen amfora ja babylonialainen gorgetti, jotka kertovat kauppayhteyksistä. Lähelle oli haudattu myös kolme hevosta, todennäköisesti uhrattuna.[2][7]
Löytöjen perusteella paikalla on vietetty hautapitoja, mikä viittaisi siihen, että rakennus on ollut heroon eli heerokselle omistettu pyhäkkö. Hautalöytöjen luonne kertoo siitä, että kyseessä on merkittävän, yläluokkaisen henkilön hauta, ja kokonaisuus viittaa ennemmin aikaisempaan mykeneläiseen kulttuuriin kuin perinteiseen käsitykseen pimeiden vuosisatojen kulttuurista.[2][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lefkandi Oxford University. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d e Lefkandi Brown University. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Kempsey, Michael: Discussing Dark Age Greece: The Lost Community of Lefkandi Anthrojournal. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Λευκαντί: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Transitional Phase Lefkandi I - Kastri Foundation of the Hellenic World. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Eretria Perseus. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d e Λευκαντί: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lefkantí Wikimedia Commonsissa
