Ktooniset jumalat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ktooniset jumalat (m. kreik. khthōn, maa, maaperä) viittaa kreikkalaisessa mytologiassa maaperästä alkunsa saaviin maanalaisiin jumaluuksiin. Ktooniset jumalat liittyvät manalaan ja ennen kaikkea maan hedelmällisyyteen.

Ktooniset ja olympolaiset jumalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ktooniset kultit harjoittivat rituaaliuhreja. Kun uhrina oli eläin, se sijoitettiin joko kuoppaan (bothros) tai maanalaiseen kammioon (megaron), joskin joissakin kreikkalaisiissa ktoonisissa kulteissa käytettiin myös alttereita (bomos) "altar". Uhreja ei yleensä kulutettu polttamalla loppuun, vaan ne lähinnä kypsennettiin ja jaettiin palvojien kesken. Ktoonisia kultteja oli myös Kreikan ulkopuolella eivätkä ne kaikki harrastaneet rituaalisia uhrimenoja, tai vaihtoehtoisesti uhrasivat patsaita tai hedelmiä.

Vaikka Ktooniset jumalat yhdistettiinkin maaperän hedelmällisyyteen, se ei ollut heidän yksinoikeutensa. Myös olympolaiset jumalat huolehtivat jossakin määrin maan kukoistuksesta. Niinpä Demeter ja Persefone huolehtivat molemmat maan hedelmällisyydestä, mutta Demeteria palvottiin normaalisti olympolaisen kultin mukaisesti, kun taas Persefonella oli ktooninen. Kuitenkin ajoittain molempien palvontamenot olivat samanlaisia, ja jossakin myyteissä Demeteriin viitataan olympolaisena.

Jako näiden kahden kultin välillä ei ollutkaan kovin selvä ja tarkkaan rajattu. Erään olympolaiset jumalat kuten Zeus ja Hermes saivat ajoittain ktoonisia uhrilahjoja. Lisäksi eräitä jumaluuksia palvottiin vaikeasti luokiteltavilla menoilla. Tällainen on esimerkiksi Hekate, jolle uhrattiin teiden risteyksissä koiranpentuja.

Jumaluudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ktoonisiksi jumaluuksiksi lasketaan yleensä Hades, Persefone, Gaia, Demeter, Hekate, Iakkhos, Trofonios, Triptolemos, Erinykset sekä kuolleet sankarit.