Uruk-kausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Uruk-kausi noin 4500–3100 eaa. oli vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-Irakissa ja muuallakin Lähi-idässä kaupungistumisen ja sivilisaation synnyn aikaa. Uruk-kauden kulttuuri oli ainakin myöhäisvaiheessaan sumerien luoma. Silloin Urukiin ja muuallekin rakennettiin suuria temppeleitä, ja kuvakirjoitus tuli käyttöön koko Mesopotamian alueella.

Uruk-kaudella syntyi Mesopotamian yhteiskunnan pohjana ollut temppelin ohjaama valtio, jota johti pappiskuningas ensi.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia. Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli zikkurat-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450[1]-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000–20000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus Uruk kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.

Sumerilaisia kauppasiirtoloita ilmestyi Turkin Taurusvuorille, Välimeren rannoille ja keskiseen Iraniin.

Dreija eli nopea savenvalajan pyörä kehittyi viimeistään kauden alussa hitaasta savenvalajan pyörästä. Dreija oli käytössä viimeistään 3500 eaa. ja pyörä 3250 eaa.[2]

Kupari yleistyi kaudella huomattavasti ja sitä tuotiin koostumuksesta päätellen Omanista eli Makanista[3].

Papiston suuri valta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papiston mahti oli huipussaan ja papisto ehkä yksin ohjasi koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.[4]

Yhteiskuntaluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunta jakautui kolmeen pääluokkaa, aatelistoon, tavalliseen kansaan ja orjiin, joita hankittiin yleensä vuoristoisista maista ryöstämällä vangiksi. Ylimystössä oli pappeja, hallinnon virkamiehiä ja suurkauppiaita, jotka omistivat suurimman osan maasta. Tavalliset ihmiset omistivat puutarhapalstan verran.[5]

Maanviljelijät ja käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisuudessa jumalien hyväksi. Temppeli tuotti, varastoi ja jakeli lähes kaikki hyödykkeet. Temppeli rakennutti kastelukanavia, rakennutti temppeleitä ja hallintorakennuksia, valvoi maataloutta ja piti yllä kauppaa, joka ulottui kaukaisiin maihin. Käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisissa metallipajoissa, keramiikkapajoissa ja tekstiilitehtaissa.[5]

Elinkeinoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, oli paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja, kalastajia, käsityöläisiä, jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli sotilaita jne.

Korkein johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset jumalanpalveluksen tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas en tai ensi.[6] Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", periytyneenä Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneet yhden kontrolloivan, voimakkaan suvun valtaan. Jonkin verran oli yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle, ja myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.[5]

Voimakas kaupungistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uruk-kaudella kaupungistunut yhteiskunta syntyi laajalla alueella Mesopotamiassa. Syntyi kerrostunut yhteiskunta.[5]

Ilmastio kuivui äkkiä noin 3800 eaa[7], mikä suosi kasteluviljelyä ja kaupungistumista. Pienet keskukset eivät kestäneet niin hyvin kuivuutta kuin suuret[8].

Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella oli ollut kaksi, suuret kylät ja pienet kylät. Sylinterisinetti ilmestyi Uruk-kaudella.[9]

Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 ha[10].

Maaseutu ja maanviljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseutu näyttää tyhjenneen tänä aikana. Ilmasto kuivui. Uruk-kaudella alettiin käyttää mäkisiä alueita sisältävän maan, Subartun, asukkaita orjina.

Viljava kuusirivinen ohra oli kehittynyt viljelyssä jo Samarra-kaudella kaksirivisestä ohrasta. Viljava kuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivaminen loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset saattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskossa Sumerissa etelän Eridu, pohjoisen Kiš ja keskisen Sumerin Uruk suuriksi. Uruk-kaudella Urukin ala oli 30–50 hehtaaria.

Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat ajan suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 ha:n suuruiseksi varhaisdynastisen I kauden alussa noin 3000 eaa.[11] Myös Sumerin tarusto mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.

Uruk-kauden laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumer ennen suurta tulvaa, eli Uruk ja Dzemdet Nasr-kausilla. Kuvassa oletetaan, että ensimmäinen Sumerin kuningas olisi elänyt keskisellä Uruk-kaudella Eridussa.

Sumerilaisten tyyppinen kaupunki oli muun muassa eteläinen Habuba Kabira eli Qannas Pohjois-Syyriassa, josta on löydetty Uruk V–VI -tyyppistä keramiikkaa, ja paikan rakentamistapa on sama kuin Etelä-Mesopotamiassa. Jebel Arudasta on löydetty Sumerin sinettejä ja savitauluja tältä ajalta.

Godin Tepessä Kermanšahin lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.

Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella.[9] Uruk-kauden lopuilla näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.

Noin 4500–4000 eaa. tai hieman myöhemmin välillä 4000–3500 eaa. kasvoivat Pohjois-Mesopotamian kaksi kaupunkia Tell Brak ja Tell Hamoukar suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa uskotaan eläneen vuonna 4000 eaa. 20000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. Tämä ajoi pohjoisen ja etelän keskukset kilpailuun, jonka eteläinen Uruk voitti noin 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista lingon ammuksista.[12].

Lounais-Iranin nykyinen Khuzistan oli Sumerille rinnakkaisen Elamin valtion keskus. Susa A-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15 ha, ehkä 25 ha. 10 metrin korkuinen terassi, jolla oli muutamia rakennuksia. Jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, merkkejä läntisestä Sumerin vallasta alueella, Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 ha kokoiseksi.

Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.[12]

Mesopotamiassa joskus 4500–4000 eaa. kehittyivät dreija ja saviastioiden massatuotanto. Alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin viistoreunaista kulhoa suuria määriä Mesopotamiassa ja Khuzistanissa. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa oli rikkaiden ihmisten hautoja, jotka oli tehty mutatiilistä tai kivestä.

Varhainen Uruk-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uruk-kauden ensimmäinen jakso 3900-3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi. Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.[13].

Keramiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui ja lopulta loppui. Oli tuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät, niin kuin Ubaidin kaudella. Sumerit luultavasti saapuivat varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa. varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen yli 10000 asukkaan kaupunki. Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.

Uruk-kauden alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uruk-kulttuurin luojat sumerilaiset lienevät saapuneen Kaksoisvirtainmaahan ehkä välillä 5000-4500 eaa., ennen tätä kautta tai kauden myöhäisessä vaiheessa. Elettiin kivi-kuparikautta.

Varhainen Uruk-kausi alkoi luultavasti noin 4500 eaa., jolloin dreija ehkä keksittiin. Perinteisesti Uruk-kauden on katsottu kattaneen noin ajan 4100–3100 eaa. eli Urukin kerrostumat XIV–IV. Epävarmuutta ajoituksissa on, on arvioitu Uruk-kauden alkaneen 4500/4300/4100/4000/3900/3800 eaa.

Noin 4000 eaa. tapahtui villalammas-mutaatio Lähi-idässä.

Keskinen Uruk-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi[14]. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.

Sylinterisinetti keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.

Sodat ja asutuksen laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tell Hamoukarista Habur-joen altaasta Pohjois-Syyriasta on löydetty taistelun merkkejä keskiseltä Uruk-kaudelta eli myöhäiseltä kalkoliittikaudelta noin v 3500 eaa., hyökkääjänä olivat ehkä urukilaiset. Kaupungin ala oli tuolloin 32 ha. samaan aikaan hyökättiin myös Tell Brakiin Pohjois-Mesopotamiassa. Keskisellä Uruk-kaudella Tell Brakissa oli 110 ha asuttua aluetta, satelliittikylät mukaan lukien.


Kaupankäynti ja siirtokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppaa käytiin Anatolian, Egyptin, Zagros-vuorten, Afganistanin ja Pohjois-Levantin (Välimeren itäpuoli) kanssa. Näistä saatiin eri tarvikkeita: metalleja, kiveä, puuta. Perustettiin kauppasiirtokuntia, joista on löydetty Uruk-astioita. Urukin kulttuurin laajeneminen muistutti Ubaidin laajenemista, mutta oli paljon nopeampi ja lyhytikäisempi ilmiö. Jotkut Uruk-kauden siirtokunnat olivat jopa 5000 asukkaan pieniä kaupunkeja, joista muutamat olivat linnoitettuja. Levittäytymiskausi kesti ehkä 150 vuotta.

Myöhäinen Uruk-kausi — sivistyksen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3500-3400 eaa. alkoi myöhäinen Uruk-kausi, jota vastaavat Urukin kerrostumat IV–VI. Toisen laskutavan mukaan myöhäinen Uruk-kausi alkoi jo kerrostumasta VIII, mutta suurin edistys tapahtui kerrostumissa V ja IV. Pronssi keksittiin kauden alussa, ja niinpä tämä kausi on sama kuin varhaispronssikausi I. Uruk oli ajan suurin keskus Kaksoisvirtainmassa. Tässä vaiheessa Sumerin kulttuurin peruspiirteet olivat jo muotoutuneet.

Pyörillä kulkevia vaunuja oli ainakin jo 3500 eaa. Pyörä on saattetu keksiä paljon aikaisemmin Ubaid-kaudella, samoin kuin dreija.

Varhaisin kuvakirjoitus on Uruk IV-kaudelta noin 3200 eaa.

Eridussa oli noin 3500 eaa. 2000 asukasta, ja sen ala oli noin 10 ha. Ilmaston kuivuminen noin 3500 eaa. on saattanut ajaa väkeä kaupunkeihin. Maaseudun tyhjentyessä kaupungit kasvoivat valtaviksi, väestön määrä räjähti nousuun ja syntyi köyhälistö.

Asutuskeskuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3500 eaa. Urukissa oli 10 000 asukasta, kauden lopussa 50 000 asukasta. Urukin ala oli 80 ha. Uruk-kauden lopulla Sumerissa oli useita yli 10 000 asukkaan kaupunkia, noin 12 kaupunkivaltiota hahmottuivat. Silloin massa oli ehkä muutama kymmenen tuhatta asukasta. Urukin lisäksi suuria keskuksia olivat Ur, Nippur, Kiš ja Eridu. Mikään niistä ei ollut niin suuri kuin Uruk. Uruk säilyi alueen suurimpana satoja vuosia, ehkä vuodesta 3200-2800 eaa. Pohjois-Mesopotamian asutuskeskukset Tell Brak eli Nagar ja Tell Hamoukar olivat yhä suuria.

Temppelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3600 eaa. alkaen Urukin kerrostumasta VIII rakennettiin suuri temppelialue kaupunkiin jatkaen aiempia perinteitä, mutta tehden yhä suurempia rakennelmia. Temppelit suurenivat ajan mukana. Tältä ajalta ovat ensimmäiset porrasmaiset temppelitasanteet. Temppeleitä oli pyhitetty taivaan jumala Anille ja rakkauden jumala Inannalle. Niissä oli seinäsyvennyksiä eli niššejä ja kolmiosainen pohjakaava niin kuin varhaisemman Uruk-kauden temppeleissä. Merkittävin saavutus oli taivaan jumala Anille pyhitetty Eannan eli Taivaan talon temppelialue, joka kattoi lopulta 9 hehtaaria. Sine rakennettiin Kalkkikivitemppeli, johon rakennusaine tuotiin 80 km:n päästä Eufratin länsirannalta. Eanna alueen ulkopuolelle rakennettiin Uruk V -kauden lopussa Anin Valkoinen temppeli 13 metriä korkealle tasanteelle. Tätä temppeli oli siis varhainen zikkurrat. Sen rakentaminen vaati ehkä 7500 ihmistä. Uruk-kaudella valmistettiin värillisiä savitappeja, joilla koristeltiin temppelin seiniä. Myöhempiin aikoihin verrattuna myöhäisen Uruk-kauden temppelit olivat suuria. Urukin temppeli C oli kooltaan 30 m × 80 m ja kivitemppeli D 30 m × 76 m.

Käsityötaide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä kaudella ilmestyivät sylinterisinetit. Saviastioita tuotettiin teollisesti suuria määriä.

Varhaisin kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaista kuvakirjoitusta Kišistä.

Ilmasto kuivui entisestään 3500 eaa[15], ja oli paha varsinkin 3200-3000 eaa[16]. Tämä vaikutti kaupungistumiseen. Noin 3200 eaa Urukin pohjois-Mesopotamian siirtokunnat luhistuivat kärsittyään kuivuudesta[16].

Kirjoitustaito tuli käyttöön viimeistään noin 3100 eaa. Uruk IV -kaudella. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä Uruk IV -kauden alajaksolla savitaulut kehittyivät, mutta kirjoituksen kehityksen jatkuvuudesta on päätelty että ne olisivat tulleet seuraavaa kautta juuri edeltävällä IVa- tai joidenkin mukaan hieman vanhemmalla IVb-kaudella.[17][18]

Tältä ajalta on löydetty laajalti ensimmäisinä pidetyt kirjoitetut savi- ja kivitaulut vuodelta 3200 eaa. Tell Brakista, Kišistä ja hieman myöhemmin Urukista vuosina 3200–3100 eaa.[19]Uruk IV -kauden savitaulut säilyivät, ksoka niitä käytettiin romuna kuoppien tasoittamiseen seuraavan Uruk III -kauden rakennustöissä.[17]

Sitä ennen oli merkitty numeroita Uruk V -kaudella noin 3400 eaa.[19] ja kuvakirjoitusta edeltäviä merkkejä jo Uruk VI -kaudella.[19] Oli yksinkertaisia savitauluja, joissa oli sylinterisinetin painalluksia ja numeroita.[17]

Varhaisella Uruk IV -kaudella oli "lappuja", joissa oli henkilön tai tuotteen nimi. Toisissa oli lisäksi numeroita. Kolmannentyyppisissä oli useita osioita, joissa numeroita ja tuotteita tai henkilöitä.

Uruk-kauden kuvakirjoituksessa oli tähkien, astioiden, laivojen, kaksi- ja nelipyöräisen sotavaunun, puusepän, aasin yms. kuvia, yhteensä 1500 merkkiä. Myöhemmästä nuolenpääkirjoituksesta on päätelty joidenkin merkkien merkitystä. Uruk IV -kauden merkkejä unken, neuvosto, en, ruhtinas, sanga, temppelin päällikkö. Mutta merkkejä "kuningas" ja "palatsi" ei näy.

60-järjestelmää ei osata tulkita muuten kuin numeroiden osalta. Se on saattanut kehittyä savisten laskurahojen painalluksista, joita tehtiin laskurahoja sisältäneeseen savikuoreen. Tähän viittaa muutaman ajalta 3400–3300 eaa. löydetyn taulun pallomainen ja kuutiomainen muoto. Se on maailman vanhinta tunnettua kirjoitusta.

Varhaista kirjoitusta Uruk IV- ja Jemdet Nasr -kausilla on käytetty luultavasti temppeliverotuksessa verokuittien laatimiseen ja kirjanpitoon.

Kirjoitus on saattanut olla alussa verraten harvinaista tai kirjoitusmateriaalina on käytetty muuta kuin savea. Samoihin aikoihin kehittyi esittävä taide ja kuvasi muun muassa papin tai kuninkaan kaltaisia hahmoja.

Eniten kirjoitusta on löytynyt tältä ajalta vuosilta 3200–3100. Kirjoitus viittaa varhaiseen seemiläisen ja sumerilaisen aineksen sekoittumiseen. Ei tiedetä, synnyttikö sumerilainen kuvakirjoitus Egyptin hieroglyfit vai päinvastoin. Joidenkin mukaan kirjoitus olisi tullut Sumeriin Egyptistä, jossa sitä on saattanut olla Skorpionikuninkaan haudassa jo 3400–3300 eaa.

Varhainen ja keskinen Uruk-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keskuksia ei vielä ollut kuin muutama. 60% asutuskeskuksista oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin keskus Uruk kattoi 70 ha, ja pohjoisessa oli kaksi noin 50 ha kokoista keskusta, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi kaksi 30 ha kokoista keskusta[20], joista toinne oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 ha paikkoja oli monia, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisa keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisin paikka oli 678.[21]. Asutuksen painopiste 32 oli leveyasteen pohjoispuolella. Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä oli kaksi suurta 50 ha kokoista keskusta. Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeskusjakaumaa. Sitten oli yksi 30 ha kokoinen keskus 1132. 4-20 ha kokoisia keskuksia oli 19, ja pieniä 0,1-4 ha kyliä noin 70.

Myöhäisellä Uruk-jaksolla noin 3500-3100 eaa. asuttu kokonaisala oli kasvanut vain hieman verrattuna aikaisempaan. Asutus oli siirtnyt Nippurin ympäriltä Urukin ympärille, missä oli 60 %keskukista. Urukista tuli kaksi kertaa toiseksi suurinta keskusta isommaksi ja kattoi 100 ha. Asutuksen painopiste oli 32 leveysasteen eteläpuolella. Pohjoisempana oli lähekkäin monia suurehkoja keskuksia, mm. kummut 125 ja 201[22]. Asutuskeskusten jakauma oli seuraava: yli 40 ha keskuksia Uruk ja pohjoisen tell Al-Hayyad. 20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisia keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90[10].

Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6 km säteisen peltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 km säteisen alueen. Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400, myöhemmin jopa 850 ha. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti. Kaupungin muuri oli 9, 5 kim pitkä[23].

Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. Eteläislelä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 ha. Nippurin koko oli 20-40 ha. 4-20 ha keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 ha keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolella 65, ja yhteensä 91[24].[10]

Uruk-kausien jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uruk-kausi jaetaan varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen.


Aikakausi Aikakausi 2 Urukin kerrostumat Vuodet
Varhainen Uruk Myöhäiskalkoliitti 3 XII–X? 3900–3600/4100–3800
Keskimmäinen Uruk Myöhäiskalkoliitti 4, Susa II IX–VI 3600–3350/3800–3300
Myöhäinen Uruk Myöhäiskalkoliitti 5 Uruk V–IV n. 3400–3100

Vaihtoehtoinen kronologia:

  • 4000–3700 Uruk XII–X Varhainen Uruk
  • 3700–3600 Uruk IX–VIII Varhainen keskinen Uruk, Urukin I laajeneminen
  • 3600–3250 Uruk VII–VI Myöhäinen keskinen Uruk, Urukin II laajeneminen
  • 3250–3150 Varhainen Myöhäis-Uruk Uruk V-IVc-b, Urukin III laajeneminen

Urukin kerrostumat:

  • Uruk XIV–V 4100–3300 varhainen ja keskimmäinen uruk-kausi
  • Uruk (Uruk IV–V?) 3500–3200
  • Uruk V (n. 3400–3300 eaa.)
  • Uruk IV (n. 3300–3200/3100 eaa.)
  • Uruk III (n. 3300–3100/3200–3000 eaa.)
    • Uruk IV –3200 tai pikemminkin 3300–3100

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uruk-kausi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suom. Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.
  • Roaf, Michael: Cultural atlas of Mesopotamia and the ancient Near East. Facts on File, 1990. ISBN 9780816022182.
  • Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. WSOY, 1945.
  • Salonen, Armas: Sumeri ja sen henkinen perintö. Jokamiehen korkeakoulu, 1962.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roaf 2009 s. 58
  2. Valitut Palat, Ihmisen värikkäät vaiheet
  3. Salonen 1945, s. 277
  4. Salonen 1962
  5. a b c d Development of Southern Mesopotamian Economic Structure University New Mexico 2000
  6. Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295.
  7. Fagan 2008, s 219
  8. Fagan 2008, s320
  9. a b The Uruk period Conversations about history, posteed by Michelle
  10. a b c Roaf 2009 s. 59
  11. The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8
  12. a b Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36–.
  13. |http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008
  14. Emergence of Civilizations / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008
  15. Fagan 2008, s 221
  16. a b Fagan 2008, s224
  17. a b c http://web.archive.org/20060523020709/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)
  18. http://web.archive.org/20060615115507/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform
  19. a b c http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
  20. Roaf 2009 s. 27
  21. Roaf 2009 s. 50
  22. Roaf 2009 s. ??
  23. Roaf 2009 s. 59-60
  24. Roaf 2009 s. 9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]