Pitkätalo
Pitkätalo on eri puolilla maailmaa muinoin ja myöhemminkin käytössä ollut pitkänomainen talotyyppi. Pitkätaloja on rakennettu Euroopassa, Aasiassa ja joillakin Pohjois-Amerikan intiaanialueilla. Pitkätaloissa asui useampi perhekunta samassa rakennuksessa.[1] Samoissa taloissa asuivat sekä ihmiset että kotieläimet.[2]
Pitkätaloja eri puolilla maailmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkiksi Norjasta on löydetty arkeologisissa kaivauksissa pronssi- ja rautakaudelta peräisin olevia pitkätalojen jäänteitä. Ne ovat olleet 40–80 metriä pitkiä.[2]
Irokeesit rakensivat pitkätaloja Ontariossa ja New Yorkissa. Nimitys pitkätalo tuli siitä, että talon pituus oli suurempi kuin leveys. Taloissa oli molemmissa päissä oviaukot, jotka voitiin peittää talvella nahoilla, eikä ikkunoita ollut ollenkaan.[3] Myös huronit rakensivat vastaavia taloja. Rakennusmateriaalina he käyttivät puunrunkoja ja päällystivät talot jalavankuorilla.[1] Suurimmillaan heidän talonsa saattoivat olla 30 metriä pitkiä, kahdeksan metriä leveitä ja kuusi metriä korkeita.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Intiaanien pitkätaloissa akkavaltaAamulehti.fi 19.2.2010. Luettu 9.2.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Miljolare.no: Stilhistorie (norjaksi) Luettu 9.2.2012.
- ↑ Royal Ontario Museum: Iroquoian Longhouse Luettu 9.2.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inside Austronesian Houses: Perspectives on Domestic Designs for Living (Australian National University)