Hallstattin kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meripihkasta tehty kaulakoru. Hautalöytö Saksasta, Magdalenenbergistä

Hallstattin kulttuuri on vanha rautakautinen eurooppalainen kulttuuri vuosilta 1200—475 eaa. Hallstattin ihmiset tai ainakin osa heistä olivat varhaisia kelttejä.[1] Kulttuurin asuttama alue Itävallassa tuli arkeologisesti tunnetuksi hautalöydöistä 1800-luvulla. Kulttuurin ajallinen seuraaja on La Tènen kulttuuri. Hallstatt on kaupunki Keski-Itävallan Salzburgissa.

Hallstattin alueella oli suolakaivoksia, joissa työskenteli orjia. Noin 25% Hallstattiin haudoista sisältää aseita. Haudat ovat suureksi osaksi vuosilta 700—500 eaa., jolloin päälliköiden asema Hallstattin kulttuurin alueen päällikkökunnissa nousi huippuunsa. Hautalöydöt kertovat huomattavista varallisuus- ym. eroista eri ihmisten välillä. Yhteiskunta oli kerrostunut jyrkkärajaisiin ryhmiin. Hallsttatin kulttuuri hiipui, kun Salzburgin lähellä avattiin uusi suolakaivos, josta suolaa löytyi helpommin.

Halstattin alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallstattin alue ulottui 500 eaa nykyisestä läntisestä Unkarista Etelä-Saksan, Itävallan ja Sveitsin kautta Ranskaan. Siitä etelään Hallstatin kelttejä asui Pohjois-Espanjassa ja Pohjois-Portugalissa. Kulttuurin eteläraja oli Italian kohdalla Alpit. Pohjoisessa Hallstatin keltit olivat asuttaneet Belgian ja Hollannin ja Saksaa suurin piirtein Rein-joelle asti[2]

Hallstattin edeltäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelttien varhaisvaiheet liittyvät pronssikauteen Euroopassa. Myös pronssikautiset yhteiskunnat olivat voimakkasti kerrostuneita. Vasarakirveskulttuurin ja kellopikarikulttuurin yhdistyessä syntyi Únêtice-kulttuuri, jota seurasi Tumulus-kulttuuri. Tumulukset (tumuli) ovat kumpuhautoja joihin mm. etruskit hautasivat vainajansa. Uneticen kulttuuri levisi Euroopassa noin 2000—1500 eaa. Tumulus-kulttuuri seurasi noin 1500 eaa. Kelttien tavoin se pyrki kontrolloimaan alueen kautta kulkevia kauppateitä. Tumuluskulttuuri päättyi noin 1200 eaa., jolloin Lähi-idässäkin tapahtui suuria kansainvaelluksia.

Hallstattin vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallstattin kulttuuri Keski-Euroopassa oli ainakin suurelta osin kelttiläinen.
  • Hallstatt A ja B n. 1200-800 eaa. myöhäispronssikausi
  • Hallstatt C n. 800-600 eaa. varhainen rautakausi
  • Hallstatt D n. 600-500 eaa. lukuisia Hallstatt-hautoja
  • 500-400 Hallstatt hiipuu
  • Hallstatt-kulttuurille nimensä antanut löytöpaikka tuhoutuu maanvyöryssä noin 400-500 eaa.

Hallstatt C-kaudella vuoden 800 jälkeen havaitaan mäkilinnoituksia ja soturiylimystön nousu sekä kaupan volyymin kasvu. Tämän täytyy merkitä kelttien voimistumista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Angus Konstam, Historical atlas of the celtic world, Checkmark Books New York 2001, ISBN 0-8160-4761-8
  • James, Simon: Keltit. (Exploring the world of the celts, 1993.) Suomennos: Tarja Kontro. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19271-X.


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. James 2005, s. 20
  2. Konstam 2001, s 43
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hallstattin kulttuuri.