Kevätesikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kevätesikko
CowSlipSelsley.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit Primulaceae
Suku: Esikot Primula
Laji: veris
Kaksiosainen nimi
Primula veris
L.
Levinneisyyskartta
Occurrence of Primula veris.jpg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kevätesikko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kevätesikko Commonsissa
Hedelmiä ja siemeniä

Kevätesikko (Primula veris) on keväällä kukkiva esikko.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätesikon lusikanmuotoiset, noin 5–15 cm pitkät lehdet kasvavat ruusukkeena maata vasten. Niiden keskeltä nousee 5–30 cm korkeita kukkavarsia, joiden päässä on 10–20 keltaista kukkaa. Kevätesikko kukkii touko-kesäkuussa.[1] Kevätesikon sekoittaa helposti etelänkevätesikkoon (Primula elatior).

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätesikkoa tavataan Euroopan ja Länsi-Siperian lauhkealla vyöhykkeellä, lähinnä sen eteläosassa eli lehtimetsävyöhykkeellä. Etelässä se esiintyy harvinaisena välimerenilmaston alueella lähinnä vuoristoissa ja puuttuu Unkarin pustalta ja Kaakkois-Euroopan aroilta.[2]

Suomessa kevätesikkoa esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, mutta suotuisilla paikoilla niitä tavataan jopa Lapissa asti. Vakiintunut alkuperäinen kasvi tai muinaistulokas se on vain Lounais-Suomessa. Pohjoisempana sen satunnaiset esiintymät lienevät peräisin koristekasvina viljellyistä esikoista.[3][1]

Kevätesikko on Ahvenanmaan maakuntakasvi.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätesikkoa tavataan lehtoniityillä ja lehdoissa, sekä asutuksen läheisyydessä puutarhakarkulaisena.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätesikon kukkia on aikaisemmin käytetty paloviinan ja nuuskan värjäämiseen. Kukista on tehty myös viiniä ja tuoreita lehtiä syöty salaattina.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 216.
  2. a b Anderberg, Arne: Primula veris (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.3.2009. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Kevätesikko, Primula veris) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.