Keskustelu:Haapsalu

Haapsalun nimi on suomeksi Haapsalu: käännöstä ei ole. Helposti juolahtavaa Haapasaloa ei käytetty suomen kielessä edes sotien välisenä Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana. Rantasuomalaisten puhekieleen se on toki voinut sovittautua samaan tapaan kuin Kabbölen virolaisilla, jotka kotouttivat Pernajan (Pernå) kielessään Pärnuksi. "Käännös" ei muuten vastaa nykyviroa, jossa haapasalo olisi haabsalu tai haavasalu. Virallisena/auktorisoituna kääntäjänä vuodesta 1994. Muide (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.26 (EEST)

Muotoa Haapasalo ei kai ole käytetty, ja se pitää poistaa. Mutta ainakin vuoden 1910 Tietosanakirjassa ja 1930-luvun Pienessä Tietosanakirjassa [1] käytettiin muotoa Haapsalo. Vuonna 1942 painetussa M. Airilan kirjassa Vierasperäiset sanat nimi on jo nykymuodossa. Ehkä Haapsalo voitaisiin mainita vanhentuneena muotona. --Surfo (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 17.23 (EEST)

Haapsalo on todella hyvä huomio ja maininnan arvoinen. Sehän on noissa varhaisissa tietosanakirjoissa ensisijainen hakusana. Suomalaistettu muoto löytyy myös ainakin Viljandille (Viljanti, -nnin) ja ehkä useampia Saarenmaan pääkaupunki Kuressaarelle (Kuresaari, jopa Kurensaari). Kotus on nämä torjunut ja luvalla suomalaistettuja taitavat olla vain Tallinna ja Tartto. Viron paikannimien kirjoitusasu vakiintui varsin myöhään. Itsenäisyyden alkuvuosina 1925–33 Tallinnakin oli myös viroksi Tallinna. Vanhoissa kartoissa Pärnun nimenä esiintyy Pärno tai Perno, paikallisen lehdenkin nimi oli Perno Postimees. Muide (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 20.21 (EEST)