Ridala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ridala
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Eesti ridala vald.png
Valtio Viro
Maakunta Läänemaa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 253,4 km²
Väkiluku (2010) 3 311
 – Tiheys 13 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Ridala on kunta Läänemaan maakunnassa Viron länsirannikolla. Kunta ympäröi Haapsalun kaupunkia. Vuonna 2010 kunnassa asui 3 311 asukasta. Kunnassa sijaitsee Rohukülan satama, joka on pääasiallinen reitti Vormsiin ja Hiidenmaalle.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ridalan kunta on pinta-alaltaan 253,4 km². Kunnan rajanaapureita ovat Haapsalun lisäksi Taebla ja Martna. Kuntaan kuuluu 78 saarta, joista suurin on Tauksi. Ridalassa on 56 kylää ja kaksi kauppalaa, joissa asui 1. tammikuuta 2010 3 311 asukasta. Tärkeimmät liikenneväylät ovat Ääsmäe-Haapsalu-Rohuküla päätie ja Haapsalu-Laiküla maantie.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Ridalan alueelta ovat peräisin ensimmäiseltä vuosituhannelta jaa. Skandinavialaisissa saagoissa kerrotaan Ingvar-nimisestä kuninkaasta, joka kuoli sotaretkellä Viroon 600-luvulla. Yhden teorian mukaan hänen kuollinpaikkansa oli Ridala. Kunnan alueella sijaitseva Madudemägi oli perimätiedon mukaan viikinkien tai virolaisten merenkävijöiden keskuspaikka. Alueelta onkin löydetty myöhemmin oletettavasti viikinkien rakentaman linnan jäänökset. Muinaisajalla Ridalan on oletettu olleen tiheimmin asutettu paikka Läänemaalla.[2] Baltian ristiretkien aikana ristiretkeläiset tekivät sotaretkiä Ridalaan ja paikalliset ristiretkeläisten liittolaisten lättiläisten ja liiviläisten kimppuun nykyisen Latvian alueelle. Kesällä 1211 Ridalalaisten mainittiin olleen mukana taistelussa Toreidan linnan lähistöllä, jossa kaikkien Ridalalaisten johtajien mainittiin kuolleen. Ridalalaisia oli mukana samoin tappioon päättyneessä Matinpäivän taistelussa. Ridala ja koko Läänemaa alistettiin vuoteen 1218 mennessä. Ridala liitettiin Saarenmaan-Läänemaan hiippakuntaan.[3] Valloituksen jälkeen Ridalan alue läänitettiin moisioille. Kuuluisimpia alueen moisioherroista oli Reinhold Ungern-Sternberg, joka toimi Vironmaan ritarikunnan johtajana. Suuri Pohjan sota aiheutti monen kartanon tyhjentymisen.[4] Vuosina 1856-1885 Ridalaan rakennettiin koulujärjestelmä ja vuosisadan loppuun mennessä alueella oli 11 koulua. Viron itsenäisyyden aikaan alueella toimi useita virolaisia seuroja.[5] Neuvostomiehityksen aikana Ridalassa toimivat kolhoosit Lahe, Kevad, Lääne, Eespere, Aurora, Kalev, Uus metsa,Õnnevälja”, Leek ja Tasuja. Vuodesta 1968 kolhoosit yhdistettiin Valgus ja K. Marxi nimisiksi sovhooseiksi. 1977 monet alueen kylistä yhdistettiin.[6] Viron itsenäistyttyä Ridalasta tuli itsehallinnollinen kunta 1991[7].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Üldinfo Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  2. Muinasaeg Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  3. Muistne vabadusvõitlus Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  4. Mõisad Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  5. Haridus ja kultuur Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  6. Nõukogude aeg Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  7. Valla taassünd Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)