Vormsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vormsi
EE Vormsi.PNG
vaakuna sijainti
Sijainti 59°00′N, 23°15′E
Valtio Viron lippu Viro
Maakunta Läänemaa
Väkiluku 399
Pinta-ala 92,93[1] km²
Väestötiheys 2,6[1] as./km²


Sivusto Vormsi vald

Vormsi (ruots. Ormsö, saks. Worms) on Viroon kuuluva saari, joka sijaitsee Hiidenmaan ja mantereen välissä. Lähin paikka mantereella on Noarootsin niemimaa. Saaren pinta-ala on 91 neliökilometriä[2], ja se on Viron neljänneksi suurin saari. Vormsin kunnan pinta-ala on 92,93 km², kun siihen lasketaan mukaan kuntaan kuuluvat Vormsin läheisyyden saaret[3]. Vormsi on samalla Läänemaan maakuntaan kuuluva kunta.[4] Saarella asui 11. tammikuuta 2010 yhteensä 399 henkilöä[5].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vormsin pinta-ala tekee siitä Viron neljänneksi suurimman saaren heti Saarenmaan, Hiidenmaan ja Muhun jälkeen. Vormsin keskus on Hullon kylä. Saaren länsi-osassa on Rumpon niemimaa, jonka nimi tulee ruotsin kielen sanasta rumpa eli häntä. Niemimaa muistuttaakin eläimen häntää tai linnun pyrstöä. Niemimaa ja sen läheiset pienet saaret ovat suojeltuja. Vormsissa sijaitsee lisäksi Dibyn ja Saksbyn suojellut ranta-alueet, sekä Hosbyn ja Rälbyn suojellut metsät. Samoin on suojeltu Prästvikin järvi, joka on ollut ennen merta.[2] Samalla tavalla on muodostunut saaren kaksi muuta järveä, Diby ja Kärrsläti.[6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli puolet saaresta on metsän peitossa. Länsiosassa on kallioita ja katajikkoja, kun taas itäosassa on suota ja maa on tasaisempaa. Saarella tavataan 221 saarella asuvaa tai sitä muuttomatkoillaan pysähdyspaikkanaan pitävää lintulajia. Saaren ylitse kulkee kaksi tärkeää lintujen muuttoreittiä.[6] Vormsin saarella tavataan yli 900 eri kasvilajia, joista 60 on suojeltuja. Maatalouden saarelle on syntynyt merenrantalaidunmaita ja lehtoniittyjä, joilla tavataan useita muualla harvinaisia kasvilajeja. Saarella on havaittu kolme matelija- ja kolme sammakkoeläinlajia. Saarella tavattava haisukonna on suojeltu[6]. Nisäkkäitä on saarella havaittu 25 eri lajia, joihin lukeutuu esimerkkinä ilves[3] ja muualla Virossa harvinainen korvayökkö[6].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vormsilaisia vironruotsalaisia. Piirtänyt C. Weidenhavn vuonna 1861.

Vormsin saari nousi merestä noin 3 000 vuotta sitten[7]. Vormsia on asutettu ainakin 1200-luvulta lähtien, jolloin sitä asuttivat vironruotsalaiset. Legendan mukaan Vormsin ruotsinkielinen nimitys Omsö tuli Orm-nimiseltä viikingiltä[8]. Toisen legendan mukaanTanskan kuningas Valdemar II:n rakennutti saarelle Pyhän Olavin kirkon vuonna 1219. Nykyisin paikalla olevan kirkon vanhin osa on rakennettu vuonna 1400, mutta sen alta on löydetty merkkejä paikalla aiemmin olleesta puukirkosta.[2] Lisäksi kirkkotarhassa on säilynyt 1200-luvulta peräisin olevia rengasristejä.[9] Saarelle rakennettiin vuonna 1864 metallinen Saxbyn majakka. 1935 rakennettiin toinen majakka Norrbyn kylään.[2] Ennen toista maailmansotaa saarella asui 3 300 henkilöä, joista 3 000 oli vironruotsalaisia ja loput virolaisia[10]. Paikalliset elivät kalastuksella ja laivatöissä, joissa toimivat pääasiassa miehet. Naiset hoitivat maataloustöitä. Saarelta vietiin myyntiin muun muassa omenoita, perunoita ja ilmakuivattua lampaanlihaa.[8]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 lähes kaikki vironruotsalaiset pakenivat Ruotsiin ja Suomeen[11]. Neuvosto-miehityksen aikana Vormsi oli kiellettyä aluetta, jonne vieraat pääsivät vain erityisluvalla. Merelle lähtö oli kielletty ankarasti.[9] Saarella toimi kuitenkin useita kolhooseja, jotka yhdistyivät sittemmin sovhoosiksi. Saarella tuotettiin perunaa ja viljaa, sekä kasvatettiin karjaa. Paikallisia työskenteli myös laivoilla, metsätöissä ja meijerissä.[8] Tuolloin Viron itsenäistyttyä uudelleen Vormsin saaresta tuli oma kuntansa 19. joulukuuta 1991.[12] Itsenäisyyden jälkeen osa saarelta lähteneistä vironruotsalaisista on saanut ennen sotaa omistamiansa maita takaisin. Saaren asukkaista noin 300 on osittainen vironruotsalainen tausta.[11] Nykyisin saarella toimii rahvamaja, kirjasto sekä peruskoulu ja päiväkoti[12].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vormsin eri kylien välillä kulkee bussireitti. Tie menee kahdeksikon muotoisen reitin kiertäen kaikki saaren kylät. Mantereelta saarelle pääsee Reet-nimisellä lautalla Rohukülan satamasta. Matka saarelle kestää 45 minuuttia. Lautta pysähtyy saarella Svibyn kylän satamaan.[13]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rahvaarv, pindala ja asutustihedus haldusüksuse vői asutusükse liigi järgi 1. tammikuuta 2010. Eesti Statistika. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  2. a b c d Tapio Mäkeläinen: Viro - Kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, s. 173-174. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5.
  3. a b Loodus Vormsi vald. Viitattu 28.10.2010. (viroksi)
  4. Vormsi saar Vormsi vald. Viitattu 28.10.2010. (viroksi)
  5. Vormsi vald Vormsi vald. Viitattu 28.10.2010. (viroksi)
  6. a b c d Vormsi Eesti Maaturism. Viitattu 25.10.2010. (viroksi)
  7. Loodus Vormsi maastikud. Viitattu 25.10.2010. (viroksi)
  8. a b c Ajalugu Vormsi vald. Viitattu 28.10.2010. (viroksi)
  9. a b Vormsin saari Visit Estonia. Viitattu 25.10.2010.
  10. Ann-Mari Häggman: Maria Murman - Vissångerskan på Ormsö Den Andra Stranden. Viitattu 26.10.2010. (ruotsiksi)
  11. a b Vällkomen till Ormsö Den Andra Stranden. Viitattu 26.10.2010. (ruotsiksi)
  12. a b Omavalitsus Vormsi vald. Viitattu 25.10.2010. (viroksi)
  13. Saarele ja saarel Vormsi vald. Viitattu 26.10.2010. (viroksi)