Imatrankoski

Ohijuoksutus Imatrankosken voimalaitoksella kesäkuussa 2006

Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski.

Kosken syntyminen

Imatrankoski syntyi noin 4000–5000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon. Kosken voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Koski pauhasi vuolaana kesät talvet ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1160 m³ vettä sekunnissa, normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.

Koski matkailunähtävyytenä ja muussa käytössä

Imatrankoski luonnontilassaan

Imatrankosken vuosina 1872–1883 ylittänyt köysirata

Imatrankosken ylittävä vaijeriliuku

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa. 1800-luvun lopulla se oli Eiffel-tornin lisäksi suuri nähtävyys koko Euroopassa ja kosken kuohuja saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka. Vetovoimalla oli synkkäkin puolensa. Itsemurhakandidaatteja on riittänyt. Varmuudella tiedetään kosken vaatineen ainakin 94 uhria. 1800-luvulla venäläiset kirjoittivat Imatrankosken kallioihin graffiteja, ja saman vuosisadan puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto.

Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin ansiosta. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle ja se pystyi vastaamaan entistä paremmin vaativien turistien tarpeisiin.

Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa, ja sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kr. Relander. Voimalan rakentamisen jälkeen vettä virtasi koskeen jonkin verran voimalaitoksen ohi. Lopullinen kosken kuivaminen tapahtui v.1937 voimalaitoksen kuudennen koneiston valmistuttua. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa. Koskinäytöksiä on vuodessa satakunta. Näytös kestää noin 17 minuuttia ja sen aikana vettä virtaa 500 m³/s. Tulvista johtuvat ohijuoksutukset ovat moneen muuhun koskeen verrattuna hyvin harvinaisia. Häiriö- ja huoltotilanteissa luukut voidaan joutua aukaisemaan yhtäkkisesti ja näinollen luvaton liikkuminen kuivankin uoman pohjalla on hengenvaarallista.

Aiheesta muualla

• Imatran kosket ja Kruunupuisto
• Imatran kosket
• Imatran kosken ylittävä vaijeriliuku
• Videoita Imatran koskelta
• goSaimaa.com-matkailusivusto

Kirjallisuutta

• Hirn, Sven: Imatran tarina. Matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra-seuran julkaisu N:o 3. Imatra: Imatra-seura, 1984.
• Lauri Putkonen (toim.): Kansallismaisema. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993.