Tšernihiv

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tšernihiv
(Tšernigov)
Чернігів, Чернигов
Kolminaisuuden luostarin kirkko Tsernihivissä, taustalla Desna-joki
Kolminaisuuden luostarin kirkko Tsernihivissä, taustalla Desna-joki
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tšernihivin alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella
Tšernihivin alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella

Tšernihiv

Koordinaatit: 51.4904°N, 31.2960°EKoordinaatit: 51.4904°N, 31.2960°E

Valtio Ukraina
Alue Tšernihiv
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 79 km²
Väkiluku (2012)  ([1]) 255 929

Tšernihiv (ukr. Чернігів, ven. Чернигов, Tšernigov) on vanha kaupunki pohjoisessa Ukrainassa. Vuonna 2012 siellä asui runsas 250 000 asukasta.[1] Se on Tšernihivin alueen hallinnollinen keskus ja sijaitsee Dneprin merkittävän sivuhaaran Desnan varrella.[2]

Kiovan Rusjin aikainen Vapahtajan kirkastumisen kirkko (1036) Tšernihivissä on Ukrainan vanhin kirkko
Tšernihivin ruhtinaskunnan alue 1100-luvulla (vaalean vihreällä) ja eräs näkemys koko Rusjin alueesta tuolloin
Tšernihivin rautatieasema

Otteita historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3][4]

Paikkakunnan sijainti vesireitin varrella näkyy kaupungin asutushistoriassa. Nykyisen Dneprin ja Desnan varrella liikkui metsästäjiä pian edellisen jääkauden mannerjään vetäytymisen jälkeen. Myöhäispaleoliittisen kauden Kostjonkin kulttuuri kattoi Desnan jokivarren. Nykyisen Tšernihivin alueelta on löydetty asutuksen jälkiä sekä nuoremmalta kivikaudelta, että pronssikaudelta.[5]

Myös Ukrainan historiallisella ajalla kaupunki on merkittävä. Vanhimmat kronikkamaininnat Tšernihivistä ovat vuodelta 907, mutta paikkakunnan katsotaan olleen itäslaavilaisten heimojen asuttama jo satoja vuosia aiemmin. Nämä heimot sulautuivat osaksi Kiovan Rusjia. 1100-1300-luvuilla kaupunki oli vauraan Tšernihivin ruhtinaskunnan keskus. Tämän ruhtinaskunnan 1. hallitsija Mstislav oli Vladimir Suuren poika.[5]

Kaupungissa on useita vanhoja luostareita ja vauraita kirkkoja eri vuosisadoilta.[5]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[6] 1897[7] 1959[8] 1970[9] 1979[10] 1989[11] 2012[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&011100.&&&&0011 100 &&&&&&&&&&027716.&&&&0027 716 &&&&&&&&&&089585.&&&&0089 585 &&&&&&&&&0158873.&&&&00158 873 &&&&&&&&&0238141.&&&&00238 141 &&&&&&&&&0296347.&&&&00296 347 &&&&&&&&&0255929.&&&&00255 929
(arvio)

Liikenteen kauttakulkupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšernihivin rautatieasema on merkittävä solmukohta Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevalle rautatieliikenteelle. Valtatie M01 ohittaa kaupungin länsipuolelta, ja tuo osana Pietarista Kiovaan ja edelleen Mustallemerelle johtavaa eurooppatietä E 95 sujuvat maantieyhteydet lähiseudun metropoleihin.[12][2][13] Desna-joen varrella on kaupungin jokisatama.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Devžavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan valtion tilastopalvelu): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2012 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2012) Viitattu 2013-05-02. (ukrainaksi)
  2. a b Е.Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  3. Tšernigov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  4. Tšernigov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  5. a b c Chernihiv (Toronton yliopiston Ukraina-tutkimuksen Encyclopedia of Ukrainen artikkeli kaupungista) Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 2.4.2012. (ukrainaksi)
  6. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Tšernigov löytyy julkaisun sivulta 35/41 otsikon Tšernigovskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Tšernigovskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Tšernigovin (Tšernihivin) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  12. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  13. Atlas avtoturista Sankt-Peterburg–Vitebsk–Odessa 1:250 000. Ot Baltijskogo morja do Tšernogo morja.. Karttakirja ja matkaopas eurooppatie E95:n osuudelle Pietari-Vitebsk-Odessa, sisältää 13 kaupunkikarttaa sekä tietoa valtatien ja sen lähiseutujen paikkakunnista ja nähtävyyksistä. Useita julkaisijoita: Belkartografija, Kartografija, Novgorod AGP ja INGEOCAD, 2011. ISBN 978-985-508-092-4. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]