International Baccalaureate

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

International Baccalaureate (IB[1]) on kolmen koulutusohjelman ryhmä, jota hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate Organization (IBO). Ohjelmat ovat:

  • IB Primary Years Programme (PYP), 3–12-vuotiaille
  • IB Middle Years Programme (MYP), 11–16-vuotiaille
  • IB Diploma Programme (ns. IB-lukio), 15–19-vuotiaille

Ohjelmat perustuvat erilaisiin koulutusjärjestelmiin eri puolilta maailmaa, ja ne pyrkivät olemaan kulttuurisesti neutraaleja kansainvälisiä järjestelmiä. IB suunniteltiin alun perin diplomaattien lasten koulutuksen yhdenmukaistamiseksi, mutta nykyään IB-koulua käyvät monet muutkin. Suomessa ohjelmia opettaa yhteensä 15 koulua.[2]

Opetussuunnitelman tekee Sveitsin Genèvessä päämajaansa pitävä IBO, ja ylioppilastutkintolautakunta sijaitsee Cardiffissa Walesissa. IBO tuottaa opetusohjelmat englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi, joista Suomessa on käytössä englanti. Vieraasta opetuskielestä huolimatta IB ei ole kielikoulu – itse asiassa kielten osuus opetuksesta ja varsinkin arvostelusta on vähäinen verrattuna suomalaiseen ylioppilastutkintoon.

IB Primary Years Programme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primary Years Programme (PYP) on 3–12-vuotiaille tarkoitettu järjestelmä, joka valmistaa lapsia Middle Years Programmea (MYP) varten. PYP:n opetussuunnitelmaan kuuluvat kielet, yhteiskuntaoppi, matematiikka, tiede ja tekniikka, taiteet, liikunta sekä henkilökohtainen ja sosiaalinen kasvatus. Toisin kuin muihin IBO:n ohjelmiin, PYP-ohjelmaan ei kuulu standardisoitua arvostelujärjestelmää.

PYP perustettiin 1997, ja se on siten uusin IBO:n kolmesta ohjelmasta. Suomessa ohjelmaa opettavat International School of Helsinki, Oulun kansainvälinen koulu, ja Ressun peruskoulu. Myös Turun kansainvälisen koulun alaluokkien opetussuunnitelma perustuu PYP-ohjelmaan.

IB Middle Years Programme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Middle Years Programme (MYP) on tarkoitettu 11–16-vuotiaille oppilaille, ja se vastaa lähinnä Suomen yläastetta. Opetussuunnitelma on jaettu kahdeksaan luokkaan, joita ovat A-kieli (yleensä äidinkieli), vieraat kielet, yhteiskuntatieteet, luonnontieteet, matematiikka, taiteet, liikunta sekä tekniikka. Yksittäisillä kouluilla on kuitenkin mahdollisuus opettaa myös aineita, jotka ne kokevat tärkeiksi, ja muokata joitakin arvostelukriteereitä haluamikseen.

MYP perustettiin 1994. Suomessa ohjelmaa opettavat International School of Helsinki, Oulun kansainvälinen koulu, Espoo International School,Turun normaalikoulu, Turun kansainvälinen koulu ja Ressun peruskoulu.

IB Diploma Programme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diploma Programme (”IB-lukio”) on kaksivuotinen opetusohjelma, jonka tarkoitus on valmistaa oppilaita yliopisto-opiskeluun. Se vastaa siis lähinnä Suomen lukiota. IB-lukion taso koetaan usein hieman tavallista suomalaista ylioppilastutkintoa korkeammaksi.lähde? Suomalaisissa kouluissa IB-tutkinto opetetaan äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta kokonaan englanniksi. IB-lukio on luokallinen, eikä siitä Suomessa voi valita vain yksittäisiä kursseja.

Varsinainen Diploma Programme kestää kaksi vuotta, mitä ennen suomalaisissa kouluissa käydään niin sanottu Pre-IB-luokka (myös Pre-DP), joka vastaa sisällöltään kansallisen lukion ensimmäistä vuosikurssia. Pre-IB:n aikana suoritetaan useissa kouluissa toisen kotimaisen kielen kurssi kokonaisuudessaan, jolloin varsinaisen IB-lukion aikana voidaan keskittyä itse opetusohjelmaan. IB:n opetusohjelmaan ei Suomen IB-kouluissa sisälly koululiikuntaa tai kuvataidetta.

Itse Diploma Programmen aikana aineita opiskellaan usein syventävämmin kuin tavallisissa lukioissa, ja niitä voi valita vähemmän. Ohjelmaan kuuluu pakollisena kuusi kirjoitettavaa ainetta, joista vähintään kolmea opiskellaan Higher Level (HL) -tasolla sekä kolmea muuta Standard Level (SL) -tasolla.

Opetussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diploma Programmen (DP) opetussuunnitelma koostuu kuudesta kurssista, jotka valitaan kuudesta eri aineryhmästä, sekä kolmesta muusta vaatimuksesta. Nämä ovat 4 000 sanan Extended Essay (EE) -tutkielma vapaasti valittavasta aiheesta, kurssi tiedonteoriasta (Theory of Knowledge, TOK), ja CAS-ohjelma, jossa liikunta-, taide-, tai vapaaehtoistyöharrastukset merkitään suorituksiksi. Aineita voi valita joko Higher Level (HL) -tasolla (joka vastaa yhteensä 240 oppituntia kahden vuoden aikana) tai Standard Level (SL) -tasolla (150 oppituntia).

Arvosanat aineista annetaan asteikolla yhdestä seitsemään, ja EE:stä ja TOK:sta voi saada yhteensä kolme lisäpistettä. Opiskelun päätyttyä saatavan IB-diplomin pistemäärä voi tällöin olla maksimissaan 45, ja alin hyväksytty pistemäärä on 24. Läpäisyn minimivaatimuksena on kuitenkin yhteensä vähintään 10 pistettä HL-aineista, eikä huonompaa arvosanaa kuin 4 mistään HL-aineesta. Huonomman arvosanan voi tosin korvata hyvällä arvosanalla jostakin toisesta HL-aineesta. Pääosan arvosanoista muodostaa toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä töistä osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.

Aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineet jaetaan kuuteen ryhmään, joista jokaisesta on valittava vähintään yksi. IB-lukiossa on mahdollista opiskella myös seitsemää (tai jopa kahdeksaa tai yhdeksää) ainetta, mutta kuusi ainetta on vähimmäismäärä. Aineryhmät ovat:

  1. A1-kieli – Oppilaan paras kieli, yleensä äidinkieli. Suomen IB-lukioissa opetetaan äidinkielenä suomea, ruotsia ja englantia HL- ja SL-tasoilla. Muita kieliä voi valita itseopiskeltavaksi vain SL-tasolla. A1-kielen opetusohjelma koostuu lähes yksinomaan kirjallisuusanalyysista.
  2. Vieras kieli – Toinen opiskeltava kieli, jonka voi valita joko A2-, B- tai ab initio -tasolla. A2-taso vastaa lähes äidinkielen tasoa, ja se keskittyy lähinnä kirjallisuuteen ja kulttuuriin. B-taso on lähinnä suomalaisen lukion kielenopiskelua, ja ab initio -tasolla kieltä opiskellaan aivan alkeista asti. Suurin osa suomalaisista IB-lukiolaisista opiskelee vieraana kielenä ainoastaan englantia, mutta vaihtoehtoina on esimerkiksi ranskaa, espanjaa ja saksaa.
  3. Yksilöt ja yhteisöt – Ihmis- ja yhteiskuntatieteet, koulusta riippuen esimerkiksi maantiede, taloustiede, historia, psykologia ja filosofia.
  4. Kokeelliset tieteet – Luonnontieteet, kuten fysiikka, kemia ja biologia. Suomalaisissa IB-lukioissa on mahdollisuus valita tästä ryhmästä kolme ainetta kolmannen ryhmän aineiden sijaan. Merkittävä tavoite kokeellisissa tieteissä on se, että 25 % opetusajasta käytetään laboratoriossa.
  5. Matematiikka – Matematiikkaa voi IB-lukiossa opiskella neljällä tasolla: Mathematical Studies (SL-tasolla, vastaa lähinnä tavallisen lukion lyhyttä matematiikkaa), Mathematics SL (hieman pitkää matematiikkaa "lyhyempi"), Mathematics HL (osittain yliopistotason matematiikkaa), ja Further Mathematics (lasketaan kahdeksi aineeksi ja menee vielä edellistäkin syvemmälle).
  6. Taideaineet ja valinnaiset – Tähän ryhmään kuuluvat taiteet (esimerkiksi kuvataide, musiikki ja draama). Vaihtoehtoisesti tämän ryhmän tilalle voi valita minkä tahansa aineen mistä tahansa muusta ryhmästä. Suomessa useimmat IB-lukiot eivät opeta taideaineita.

Toisen kotimaisen kielen kurssi ei kuulu IB:n opetusohjelmaan, mutta sen voi suorittaa ensimmäisenä vuonna Pre-IB:ssa tai myös IB:n ohessa.

Muut vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita IB-diplomin saamiseksi pakollisia vaatimuksia ovat:

  • Creativity, Action, Service (CAS) – 150 tunnin vapaaehtoistoimintaohjelma, johon kuuluu elementteinä luova toiminta, liikunta ja yhteiskuntapalvelu. Käytännössä jokaista osa-aluetta vaaditaan noin 50 tuntia. CAS-ohjelman suorittaminen on täysin oppilaan vastuulla, ja sitä ei tehdä kouluajalla.
  • Theory of Knowledge (TOK) on kriittiseen ajatteluun harjaannuttava, pääosin keskustelumuotoinen kurssi, jossa pohditaan tiedon, moraalin, politiikan ja taiteen peruskysymyksiä. Näitä aihepiirejä valotetaan myös filosofian tai epistemologian kannalta. Kurssin arvostelu perustuu oppilaan kirjoittamaan 1 200–1 600 sanan esseeseen sekä esitelmään.
  • Extended Essay (EE) on 4 000 sanan itse suunniteltu ja toteutettu tutkielma jostakin IB-aineesta. Aihe ja aine ovat oppilaan vapaasti valittavissa, ja aineen ei välttämättä tarvitse olla sellainen, jonka oppilas kirjoittaa loppukokeissa. EE:n kirjoittamisessa oppilaan ohjaajana on yleensä kyseisen aineen opettaja. Tavallisesti kaikissa kokeellisissa ja yhteiskuntatieteissä arvostetaan tieteellisiä kokeita tai tiedonkeruuta: kemiassa on tehtävä kemiallisia kokeita, historiassa haastatteluja, jne.

TOK:sta ja EE:stä saadut arvosanat voivat antaa oppilaalle yhteensä kolme "bonuspistettä" tämän diplomiin. Kaikista kolmesta ohjelmasta on saatava hyväksytty arvosana diplomin saamiseksi.

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IB-arvosana Suomalainen
7 10+
6 9–10
5 8–9
4 6–7

IB-lukion aineet arvostellaan sekä "sisäisellä" (opettajan tekemällä) että "ulkoisella" (koulun ulkopuolisen, IBO:n nimittämän arvostelijan) arvostelulla. Ulkoiseen arvosteluun kuuluvat toukokuussa ja marraskuussa järjestettävät loppukokeet, jotka määrittävät suurimman osan kyseisestä aineesta saatavasta arvosanasta. Jokaiseen kokeeseen kuuluu kaksi tai kolme erillistä osaa, jotka kirjoitetaan usein peräkkäisinä päivinä. Yksittäiset osat vaihtelevat kestoltaan 45 minuutista kolmeen tuntiin.

Kokeet järjestetään samaan aikaan joka puolella maailmaa, ja niiden suuren määrän johdosta oppilaat joutuvat usein kirjoittamaan useita osakokeita päivässä. Kokeet arvostellaan eri puolilla maailmaa ja arvostelijat on nimittänyt IBO.

Sisäisen arvostelun (internal assessment, IA) suorittaa kyseisen aineen opettaja koululla. Arvostelumuotoja ovat muun muassa suulliset kokeet (kielissä), kokeelliset tehtävät (luonnontieteissä) ja kotona kirjoitettavat aineet ja tutkielmat. Aineesta riippuen sisäinen arvostelu määrittää 20–50 prosenttia lopullisesta arvosanasta. Sisäinen arvostelu tarkastetaan IBO:ssa. Luokasta lähetetään IBO:lle viisi näytettä, jotka IBO arvostelee omien vaatimustensa mukaan. Tämän perusteella opettajan antamat arvosanat korjataan koko luokalle vastaamaan IBO:n vaatimuksia.

Arvosanakseen hylätyn koko tutkinnosta saa ensimmäisellä kerralla noin 20% kokelaista. Uusintakirjoituksia järjestetään marraskuussa.

Tunnustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IB-diplomin avulla on mahdollista päästä opiskelemaan yliopistoihin lähes joka puolella maailmaa. Se tunnustetaan kansallista ylioppilastutkintoa vastaavaksi useissa maissa, kuten Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Australiassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa IB-lukion kurssit jopa tunnustetaan yliopistotasoa vastaaviksi, ja niiden avulla voi saada vapautuksen joistakin ensimmäisen opiskeluvuoden kursseista.

Suomessa tutkintoa suosivat kaupallista alaa opiskelemaan aikovat siksi, että yksi pitkänä kirjoitettava aine on taloustiede. Luonnontiedealalle aikoville IB taas sopii siksi, että luonnontieteen ja matematiikan opetussuunnitelma on tavallista lukiota laajempi ja sisältää vähintään 25% kokeellista tutkimusta. Oikeustiedettä ja humanistisia aineita varten voi valmistautua laajassa historian ohjelmassa. Kaikkiin näihin aineisiin kuuluu paljon kirjoitettavia selostuksia ja esseitä, joten yliopistossa niihin on huomattavasti helpompi sopeutua. IB-lukio pyrkii opetuksellaan kannustamaan kriittisempään ajatteluun kuin suomalainen lukio, esimerkiksi niin, että huomiota kiinnitetään itse kirjoitusten sisältöön, ei niinkään muotoon. Lisäksi kirjoitettavan tekstin määrä on valtava: vastaavaan vauhtiin ei päästä aina edes yliopistossa.lähde?

Suomen IB-lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien yhteystiedot: http://netti.nic.fi/~fibs/schools.html

IB-opiskelijajärjestöjä ja -yhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IB-lukiolaisilla on Suomessa oma etujärjestönsä, Finnish International Baccalaureate Society ry eli FIBS.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

International Baccalaureate Organization (IBO) perustettiin vuonna 1968 skotlantilaisen opettajan Alec Petersonin aloitteesta. Peterson oli jo pitkään toiminut kansainvälisen koulutuksen puolestapuhujana: jo 1950-luvulla hän perusti kansainvälisen lukioluokan Doverin lukioon Englannissa. Vuonna 1966 hänet nimitettiin International Schools Examination Syndicate -järjestön johtoon, josta kaksi vuotta myöhemmin tuli IBO.

Peterson toimi IBO:n pääsihteerinä vuoteen 1977, ja pääsihteeriysaikana hänen sanotaan luoneen IBO:n lähes koko toimintaperiaatteen omien liberaalien ja humanististen näkemystensä mukaiseksi. Petersonin mukaan koulutuksen tarkoitus oli kannustaa kriittiseen ajatteluun ennemmin kuin asioiden ulkoaopetteluun. Tämä näkyy vahvasti IB-ohjelmien rakenteessa.

IBO:n ainoa ohjelma oli Diploma Programme aina vuoteen 1994 asti, jolloin Middle Years Programme (MYP) perustettiin. Tätä seurasi kolme vuotta myöhemmin Primary Years Programme (PYP), minkä jälkeen IBO pystyi tarjoamaan koulutusta kaikilla yliopistoa edeltävillä tasoilla.

Vuonna 2005 maailmassa oli yhteensä 1 553 IB-ohjelmia tarjoavaa koulua 121 maassa. Valtaosa niistä tarjoaa IBO:n vanhinta ja tunnetuinta ohjelmaa IB Diploma Programmea.

Suomeen IB-ohjelman toi ensimmäisenä Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jonka ensimmäinen IB-luokka valmistui vuoden 1993 keväällä.

Tunnettuja IB-ylioppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  2. http://www.syk.fi/ib/ib-suomeksi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]