Oulun Lyseon lukio

Oulun Lyseon lukio (Oulun Lyseo)
Oulun Lyseon päärakennus
Osoite	Kajaaninkatu 3, 90100 Oulu
Sijainti	I kaupunginosa, Oulu
Koordinaatit	65°0.9′N, 25°28.3′E
Rakennustyyppi	koulurakennus
Valmistumisvuosi	1831
Suunnittelija	Carl Ludvig Engel
Haltija	Oulun kaupunki
Käyttäjä	Oulun Lyseon lukio
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Oulun Lyseon lukio on yksi kahdeksasta Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta. Lisäksi Oulussa on kaksi yksityistä lukiota ja valtion omistama Oulun normaalikoulun lukio. Opiskelijamäärältään Oulun Lyseon lukio on Pohjois-Suomen suurin lukio.

Oulun Lyseon lukiossa on kansallisen lukio-ohjelman ohella toiminut vuodesta 1992 alkaen myös kansainvälinen linja, jossa noudatetaan International Baccalaureate -järjestön lukio-ohjelmaa (IB Diploma Programme). Lyseon IB-linjalla on kansainvälisiä urheilijanuoria palveleva sivutoimipiste Sotkamossa (Sotkamon urheilulukion tiloissa).

Oulun Lyseon lukion kansallisella linjalla oli 175 aloituspaikkaa vuonna 2012 ja sisään pääsi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvolla 8,83. Lisäksi IB-linjalle hyväksyttiin peruskoulutodistusten ja valintakokeiden perusteella 50 uutta opiskelijaa.

Historia

Oulun Lyseon nimellä tunnettu 8-vuotinen oppikoulu aloitti toimintansa yksityiskouluna syksyllä 1874. Se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen suomenkielinen yliopistoon johtava koulu. Ruotsinkielisiä oppikouluja oli Oulussa ollut jo 1600-luvulta lähtien. Koulun nimi oli tuolloin Oulun suomalainen yksityislyseo, mutta siitä käytettiin myös nimityksiä Oulun suomalainen lyseo, Oulun suomalainen klassillinen lyseo ja Oulun ensimmäinen suomalainen lyseo. Alkuajat olivat taloudellisesti raskaita, kunnes 1880-luvulla koulu pääsi valtionavun piiriin ja yksityislyseo muuttui 1883–1890 asteittain valtionlyseoksi. Vuodesta 1924 koulun nimenä oli Oulun lyseo. Vuosina 1971–1974 käytössä oli nimi Pokkitörmän yhteislyseo, kunnes 1974 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi valtiolta Oulun kaupungin omistukseen ja samalla siitä tuli lukiokoulu, Oulun Lyseon lukio. Viisi alinta luokkaa (ns. keskikoululuokat) siirrettiin peruskouluun.

Nykyiseen rakennukseensa Oulun Pokkitörmälle koulu muutti 1890. Tämä Engelin suunnittelema koulutalo oli valmistunut (ruotsinkielisen) Oulun triviaalikoulun käyttöön vuonna 1831.

Rakennus

Uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel Oulun triviaalikoulun käyttöön ja se valmistui vuonna 1831. Koulua laajennettiin vuonna 1875 arkkitehtien Axel Hampus Dalströmin ja Florentin Granholmin suunnitelmien mukaan. Juhlasalin käsittävän laajennuksen suunnitteli arkkitehti W. A. Tötterström (1899). Voimistelusalirakennuksen Kajaaninkadun puolella suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt vuonna 1907. Linnankadun varren lisärakennus on vuodelta 1934 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi.

Kuuluisia oppilaita

Koulun seinään on kiinnitetty muistolaatat kolmelle Suomen presidentille, jotka ovat olleet lyseon oppilaana.

• K. J. Ståhlberg, presidentti – yo 1884
• Kyösti Kallio, presidentti
• Martti Ahtisaari, presidentti, 2008 Nobelin rauhanpalkinto – yo 1956
• Paavo Virkkunen, eduskunnan puhemies, kansanedustaja – yo 1892
• Juho Vennola, pääministeri, professori – yo 1892
• Juho Sunila, pääministeri – yo 1895
• Niilo Liakka, kansansivistysmies, ministeri – yo 1883
• Eino Leino, runoilija
• Teuvo Pakkala, kirjailija – yo 1882
• Santeri Ivalo, kirjailija – yo 1885
• Ilmari Kianto, kirjailija – yo 1892
• Juho Vennola, kansanedustaja, pääministeri, professori – yo 1892
• V. A. Koskenniemi, runoilija, akateemikko – yo 1903
• Aaro Hellaakoski, runoilija
• W. G. Palmqvist, arkkitehti
• Kyösti Wilkuna, kirjailija – yo 1903
• Arvi Järventaus, kirjailija – yo 1904
• Leevi Madetoja, säveltäjä – yo 1906
• Juhani Siljo, runoilija – yo 1907
• Kaarlo I. Junnelius, Oulun Kaupunginjohtaja – yo 1909
• Elias Simojoki, pappi, kansanedustaja
• Erkki Raappana, kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari – yo 1919
• Aaro Pakaslahti, kansliapäällikkö, diplomaatti, suurlähettiläs – yo 1921
• Martti Heikura, arkkitehti – yo 1929
• Vilho Väyrynen, ministeri, kansanedustaja – yo 1932
• Matti Hälli, kirjailija – yo 1933
• Antero Väyrynen, kansanedustaja, ministeri – yo 1935
• Ensio Siilasvuo, kenraali, YK-joukkojen komentaja – yo 1939
• Paavo Koli, Mannerheim-ristin ritari, yliopiston rehtori – yo 1940
• Pekka Jauho, pääjohtaja, akateemikko – yo 1942
• Yrjö Ahmavaara, professori – yo 1947
• Kari Kairamo, pääjohtaja, vuorineuvos – yo 1951
• Paavo Rintala, kirjailija – yo 1951
• Väinö Kirstinä, kirjailija – yo 1956
• Jorma Hentilä, poliitikko, ihmisoikeusaktivisti – yo 1957
• Ahti Taponen, runoilija – yo 1958
• Helge Herala, näyttelijä
• Pentti Irjala, näyttelijä
• Peter von Bagh, elokuvahistorioitsija, 2007 Tieto-Finlandia palkinto – yo 1961
• Esko Seppänen, europarlamentaarikko – yo 1965
• Seppo Hentilä, historioitsija, professori – yo 1967
• Markku Koli, puolustusvoimain operaatiopäällikkö
• Jaakko Hämeen-Anttila, professori – yo 1980

Aiheesta muualla

• Oulun Lyseon lukion kotisivu

• Rurik Calamniuksen runo lyseolle Oulun Arkki -sivuilla