Maakaupunki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Maakaupunki eli ylämaankaupunki (ruots. uppstad) oli Ruotsissa ja Suomessa kaupunki, jonka tuli hoitaa ulkomaankauppansa tapulikaupunkien välityksellä. Esimerkiksi Pohjanlahden rannikkokaupunkien sallittiin harjoittaa kaupankäyntiä vain Turun ja Tukholman kanssa. Kaupungit kärsivät tästä suuresti vuoteen 1765 saakka, jolloin ne saivat tapulioikeuksia. Maakaupunkia ympäröivän maaseudun kanssa kaupankäynti oli vapaata. Maaseudulla kaupankäynti oli kiellettyä, paitsi erityisillä markkinoilla.
Kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin 1600-luvun alussa annetuilla kauppa-asetuksilla. Suomessa tällaisesta kauppajärjestelmästä luovuttiin vuonna 1879[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963
- Iso tietosanakirja, WSOY 1997
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1734/17340003000 Kauppakaaren 2. luku (pelkkä otsikko ja päivämäärä, joka osoittaa, milloin luku kumottiin