Miesten Divari
| Inssi-Divari | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Inssi Divari-kausi 2023–2024 |
|
 |
|
| Laji | salibandy |
| Maa(t) |
 Suomi |
| Perustettu | 1987 |
| Joukkueita | 14 |
| Hallitseva mestari | Karhut |
| Sarjataso | 2. |
| Ylempi taso | F-liiga |
| Alempi taso |
Suomisarja 2. divisioona |
| TV | SalibandyTV |
| Sivusto | Inssi-divari |
Miesten Divari, sponsorinimeltään vuodesta 2022 alkaen Inssi-Divari[1][2], on miesten salibandyn toiseksi korkein sarjataso Suomessa.[3] Sarjassa pelaa 14 joukkuetta. Sarjaan ei voi osallistua sellaisen seuran joukkue, jolla on jo toinen joukkue F-liigassa tai Divarissa. Sarjaa on pelattu nykyisellä yhden lohkon sarjajärjestelmällä vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen I-divisioonaa pelattiin itä- ja länsilohkoissa.
Sarjan nimi muuttui Inssi-Divariksi kauden 2022 alusta, kun Insinööriliitto alkoi sponsoroida sitä. Sponsorointisopimus kestää kolme vuotta.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjaa on pelattu kaudesta 1988–1989 asti,[4] mutta sarjataso tunnettiin ennen kautta 2011–2012 nimellä I-divisioona. I-divisioonaa pelattiin itä- ja länsilohkoissa. Nimenvaihdoksen myötä itä- ja länsilohko poistuivat ja tilalle tuli yksi koko Suomen kattava sarjataso, jossa pelaa 14 joukkuetta.
Sarjajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudella 2020–2021 sarja pelataan yhdessä 14 joukkueen lohkossa. Runkosarja pelataan kaksinkertaisena (26 ottelua). Runkosarjan 8 parasta pääsee pudotuspeleihin. Viimeinen tippuu Suomisarjaan. 12. ja 13. pelaavat putoamiskarsinnoissa. [5] Peliaika on 3×20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Jos varsinainen peliaika päättyy tasan, pelataan 5 minuutin jatkoaika. Jos ratkaisu ei synny jatkoajalla, pelataan rangaistuslaukauskilpailu viidellä laukojalla.
Playoffs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runkosarjan 8 parasta pelaavat pudotuspelit. Puoliväli- ja välierät pelataan paras kolmesta. Välierien voittajajoukkueet kohtaavat finaalissa (paras viidestä). Finaalin voittaja nousee kaudeksi 2019–2020 F-liigaan. Finaalisarjan häviäjä pelaa liigakarsintasarjan paras viidestä F-liigan playout-karsinnan häviäjää vastaan.
Pudotuspeleissä jatkoaika kestää 20 minuuttia.
Putoamiskarsinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runkosarjan 12. ja 13. pelaavat keskenään paras kolmesta sarjan. Sarjan voittaja jatkaa ensi kaudella Divarissa ja häviäjä tippuu Suomisarjaan.
Vanha sarjajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen kautta 2011–2012 pelattiin kahdessa lohkossa, jotka oli maantieteellisesti jaettu länsi- ja itälohkoon.[4] Lohkoissa pelasi 12 joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen sarjan yksittäisinä otteluina. Peliaikana oli 3 x 20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Ottelun päättyessä tasan pelattiin 5 minuutin jatkoaika äkkikuolemaperiaatteella. Lohkojen kaksi parasta joukkuetta pelasivat liigakarsinnoissa ja neljä viimeistä joukkuetta putosivat suoraan II-divisioonaan.
Liigakarsintojen ensimmäisessä vaiheessa lohkovoittajat pelasivat noususta Salibandyliigaan paras viidestä järjestelmällä (kolme voittoa). Voittaja nousi suoraan liigaan seuraavalle kaudelle. Häviäjä puolestaan jatkoi karsintojen toiseen vaiheeseen, jossa se sai vastaansa liigassa 13. sijoittuneen joukkueen. Lohkojen 2. sijoittuneet joukkueet pelasivat keskenään pääsystä karsintojen toiseen vaiheeseen paras viidestä järjestelmällä. Otteluparin voittaja kohtasi liigassa 12. sijoittuneen joukkueen. Molemmissa pareissa enemmän pisteitä runkosarjassa kerännyt aloitti kotijoukkueena. Toisen vaiheen kahden otteluparin voittajat pelasivat seuraavalla liigassa ja häviäjät I-divisioonassa.
Joukkueet 2023–2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Joukkue | Kunta | Kotihalli | Perustettu | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|
| Happee Steamers | Jyväskylä | Palokan koulukeskus | 2013 | Vesa Pölkki |
| Hawks | Helsinki | Arena Center Myllypuro | 2015 | Petteri Bergman |
| Josba | Joensuu | Joensuu Areena | 1988 | Sakari Salmela |
| Karhut | Pori | Porin urheilutalo | 1992 | Toni Läntinen |
| Koovee | Tampere | Kauppi Sports Center | 1996 | Arto Riihimäki |
| Konnat | Seinäjoki | Qmax Arena | 2014 | Jukka Tervo |
| LNM | Liminka | Krankka-areena | 1997 | Niko Kvist |
| M-Team | Helsinki | Arena Center Ruskeasuo | 1996 | Teemu Kalinainen |
| O2-Jyväskylä | Jyväskylä | Palokan koulukeskus | 2001 | Ismo Nybacka |
| Rangers | Kirkkonummi | Jokirinteen liikuntahalli | 1992 | Christian Andersson |
| SaiPa | Lappeenranta | Lappeenrannan urheilutalo | 2020 | Otto Valavuo |
| SalBa | Rauma | Rauman Kauppaoppilaitos | 1993 | Mikko Lehti |
| Tiikerit | Vantaa | Trio Sport Center | 1997 | Pasi Rosti |
| ÅIF | Sipoo | Sipoo Areena, Söderkulla | 1995 | Jan Qvickström-Helling |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Divari on jatkossa Inssi-Divari – sarjalle uusi ja muista eroava ilme sekä omat nettisivut Pääkallo.fi. 13.9.2022. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ a b Insinööriliitto ja Salibandyliitto yhteistyöhön Suomen Salibandyliitto. 11.9.2022. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Inssi-Divari (Divari on nyt Inssi-Divari) https://paakallo.fi/2022/09/divari-on-jatkossa-inssi-divari-sarjalle-uusi-ja-muista-eroava-ilme-seka-omat-nettisivut/. Pääkallo.fi. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ a b I div. 09-10 www.salibandyliiga.fi. Suomen Salibandyliitto ry.. Arkistoitu 27.2.2008. Viitattu 4.2.2010.
- ↑ Divari 2012–13 salibandyliiga.fi. Salibandyliiga Oy. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 19.4.2013.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||