Värälä
Värälä on kylä ja Kouvolan tilastollinen pienalue Elimäen suuralueella, Korian kaupunginosassa. Värälässä sijaitsee myös samanniminen kartano.
Kaarle IX lahjoitti Elimäen neljänneksen ja samalla Värälän kartanon vuonna 1608 ikuiseksi rälssiksi Henrik Wreden puolisolle Gertrud von Ungernille. Värälässä solmittiin Ruotsin ja Venäjän välinen Värälän rauha vuonna 1790. Sopimukseen kuului, että maiden välinen raja säilyi ennallaan. Paikalle on pystytetty muistokivi. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1870-luvulla.[1]
Värälän rauhankivi sijaitsee lähellä Sikomäkeä, mitä on aikaisemmin kutsuttu Kuninkaanvuoreksi siksi, että Kustaan sodan aikana uskottiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n komentopaikan sijainneen siellä. Hän oli tullut johtamaan sotatoimia 9. kesäkuuta 1789. Värälään oli varustettu sotilaleiri, missä oli muun muassa valleja ja tykkipatteri. Värälän rauhankivessä on veistettynä tieto, että Värälän rauha olisi solmittu 19. elokuuta 1790 (sopimuksen ratifiointi Värälässä sopimusasiakirjan mukaan), mutta yleisissä historianteoksissa viitataan 14. elokuuta 1790:een (rauhan solmiminen). Ruotsin kuningaskuntaa Värälän rauhanneuvotteluissa edusti Gustav Mauritz Armfelt ja Venäjän keisarikuntaa Otto Ingerström.[2] Joidenkin lähteiden mukaan rauhan sopimusasiakirjat vaihdettiin juhlallisesti 20. elokuuta 1790 Värälässä, Rauhan temppeliksi kutsutussa väliaikaisessa 8-pylväisessä paviljongissa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 341, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 355. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Kalervo Aaltonen, Jouko Heikkilä, Juha Jetsu, Matti Saarinen, Ari Vainio, Studio Iiro, Mikko Ranki, Penrtti Jurvanen, Timo Miettinen (valokuvaajat), Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-97134-7-6, viitattu 23 kesäkuuta 2020), s. 7 (Osa VIII: Kymi)
