Elinkaarimalli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo julkisten hankintojen toteuttamisesta. Mm. politiikkaan ja sosiaali- ja terveystyöhön liittyy käsite elämänkaarimalli.

Elinkaarimalli on suomalainen versio kansainvälisestä Public Private Partnership (PPP) -hankintamallista.

Elinkaari- tai PPP-mallilla toteutettavassa hankinnassa yksityinen yritys vastaa julkisen hankkeen toteutuksesta kokonaisuutena ja tyypillisesti huomattavasti tavanomaisia sopimuksia pidemmän ajan. Useimmissa elinkaarimallihankkeissa yksityisen palvelutuottajan vastuulle kuuluvat hankkeen suunnittelu, rahoitus, toteutus sekä ylläpito ja palvelujakson pituus on useista vuosista kymmeniin vuosiin.

Elinkaarimallin kaikki kustannukset jaetaan tavallisesti palvelumaksuina koko sopimusjaksolle eikä toteutus vaadi tilaajalta suuria alkuinvestointeja, kuten tavanomaisissa julkisrahoitteisissa hankkeissa. Tämän ansiosta elinkaarimallit tarjoavat hyvän keinon kalliiden hankkeiden toteuttamiseen myös esimerkiksi laskusuhdanteen aikana. Riippumattomuus vuosittaisista investointibudjeteista mahdollistaa myös monissa tapauksissa tiiviimmän toteutuksen, jonka ansiosta lopputuote saadaan aikaisemmin käyttöön ja hankkeen takaisinmaksu alkaa nopeammin. [1]

Elinkaarimallin etuna pidetään parempaa fokusta hankkeen elinkaaren kokonaiskustannuksiin, kun sekä suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon riskit ja vastuut ovat samalla osapuolella. Näin esimerkiksi rakentamiskustannuksissa säästämällä ei epäsuorasti aiheuteta ylläpidon kustannusten kohtuutonta nousua. Lisäksi elinkaarimalli tarjoaa julkiselle tilaajalle kokonaispaketin, jonka kustannukset ovat tunnettuja koko sopimuskauden ajan. Tämä helpottaa julkisen toimijan budjetin suunnittelua.


Elinkaarimallia on arvosteltu köyhän miehen osamaksukauppana , joka syö budjettirahat pitkälle tulevaisuuteen. Sen sanotaan olevan kallis toteuttamismuoto, koska yksityissektorin toimijoiden tulee maksaa voittoa omistajilleen ja niiden lainarahoitus tulee aina kalliimmaksi kuin valtion.[2] Myös elinkaarimallihankkeen tarjouskilpailuun liittyvät kustannukset ovat usein tavanomaista rakentamis- tai suunnitelu- ja rakentamishanketta korkeammat.

Suomessa suurimmat elinkaarimallihankkeet ovat olleet tiehankkeita. Vuosina 1997-2012 toteutettu Valtatie 4:n osuus Järvenpää-Lahti oli ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu tieprojekti. Viime aikoina erityisesti erilaisten julkisten palveluyksiköiden, kuten sairaaloiden ja koulujen toteutus on elinkaarimallilla on kasvattanut suosiotaan. Esimerkiksi Espoon kaupunki on soveltanut elinkaarimallia jo yli kymmenessä hankkeessa. Tunnetuin niistä on Kaivomestarin kiinteistö, jossa toimivat lukio, uimahalli ja kuntosali.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.