Hiram Maxim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sir Hiram Stevens Maxim (5. helmikuuta 1840 Maine, Yhdysvallat24. marraskuuta 1916 Lontoo, Iso-Britannia) tunnetaan ensimmäisen nykyaikaisena pidetyn konekiväärimallin kehittäjänä.[1]

Maxim oli mekaanikkoisänsä vanhin poika. Hän osoitti keksijänlahjoja jo nuorella iällä ja haki ensimmäisen patenttinsa suunnittelemaansa hiuskähertimeen jo 26-vuotiaana.[1]

Muutettuaan Lontooseen Maxim alkoi pohdiskella konetuliaseisiin liittyviä ongelmia. Työn seurauksena valmistui Maxim-konekivääri 1884.[1] Keksintö oli yksinkertaisuudessaan nerokas. Panoksen räjähtämisen tuottaman kaasupurkauksen rekyyliä käytettiin voimana, joka sai mekanismin poistamaan hylsyn, lataamaan uuden panoksen ja virittämään aseen seuraavaa laukausta varten. Aikaisempia konekiväärimalleja kuten Gatling oli jouduttu käyttämään ulkoisen voimanlähteen avulla. Vyösyöttöinen ja vesijäähdytteinen Maxim-konekivääri toimi itsenäisesti ja sen ensimmäisen version käytännöllinen tulinopeus oli 300 laukausta minuutissa.

Paul Vieille oli keksinyt savuttoman ruudin samana vuonna. Hiram Maximin veli Hudson Maxim kehitti edelleen savuttoman patruunan 1891, joka täydensi Maxim-konekiväärin tehokkuutta. Maxim myi uuden aseensa brittiarmeijalle, vaikka upseeriston keskuudessa riitti arvostelijoita.[1]

Maxim jatkoi myös muiden keksintöjen kehittelyä. 1890-luvulla hän suunnitteli höyryvoimalla toimineen lentokoneen. Tuhansien keksintöjen jälkeen kuningatar Viktoria löi hänet ritariksi 1901. Yksi keksinnöistä oli nykyäänkin käytössä oleva jousiviritteinen hiirenloukku.[1]

Maximin oman yhtiön liityttyä Vickers-yhtiöön Hiram Maxim toimi sen johtajana. Vickers-konekivääri oli brittiarmeijan perusaseita 1900-luvun alkupuolen sodissa. Maxim kuoli Lontoossa 1916.[1]

Hiram Maxim konekiväärinsä kanssa.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Michael Duffy: Who's Who: Sir Hiram Maxim 16. tammikuuta 2002. firstworldwar.com. Viitattu 28. syyskuuta 2007.