Hiirenloukku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Loukkuun jäänyt hiiri.

Hiirenloukku on pyydys, jota käytetään hiirten ja pienten rottien pyydystämiseen ja tappamiseen. Hiirenloukkuja käytetään useimmiten kotitalouksissa, joissa hiiriä on päässyt talon sisään. Hiirenloukkuja on monen mallisia, joissa osassa hiiri jää vain ansaan ja se voidaan vapauttaa elävänä takaisin luontoon.

Erilaisia rakennelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia malleja.

Jousiviritteinen hiirenloukku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavanomaisimman hiirenloukun kehitti Hiram Maxim (Maxim-konekiväärin kehittäjä). Tavanomaisin hiirenloukku on rakenteeltaan yksinkertainen laite, jossa on voimakkaasti jousitettu tanko, joka laukeaa hiiren päälle murskaten sen niskan tai selkärangan, kun hiiri tarttuu kiinni ansassa olevaan syöttiin. Hiiri jää kiinni pyydykseen eikä vaella kuolemaan piiloonsa. Useimmiten syöttinä käytetään tuoretta juustoa, lihan palasta tai leivänpalaa. Uusissa loukuissa on usein muovinen jäljitelmä, jonka maun ja hajunpuutteen takia ansaan laitetaan usein normaali syötti lisäksi.[1] Joissain moderneissa muovista valmistetuissa versioissa ansa laukaistaan ilman syöttiä (esimerkiksi paineen kohdistuessa loukun lattiaan). Lisäksi raadon poistaminen laitteesta voi olla mahdollista koskematta itse hiireen.

Ensimmäisen hiirenloukun kehitti William C. Hooker of Abingdon, joka sai Yhdysvaltojen patenttiviranomaisten patentin numero 528671 rakenteestaan vuonna 1894 [2] . James Henry Atkinson, brittiläinen keksijä, kehitti prototyypin vuonna 1897 nimeltään "Little Nipper", kehitti luultavasti Hookerin keksinnön perältä oman versionsa [3]. John Mast of Lititz Pennsylvaniasta sai Yhdysvalloissa patentin samantyyppisen jousitoimisesta laitteesta vuonna 1899.[4]

Pyydykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiirenloukku jossa hiiri, syöttinä suklaata.

Eräät ansat mahdollistavat hiiren elävältä vangitsemisen, jolloin ne voidaan palauttaa luontoon tai muuta käyttöä varten. On tärkeää että hiiri päästetään kauas talosta sen paluun estämiseksi, mutta usein hiiri kuolee stressiin tai sille tuntemattoman ympäristön takia.[5]

Sähköinen hiirenloukku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusimmissa hiirenloukuissa käytetään tappavaa sähkövirtaa. Hiiri muodostaa johteen, jolloin ansaan tullessaan hiiri sulkee virtapiirin. Loukku on usein eristetty muovilla tai muulla eristävällä materiaalilla vahinkojen estämiseksi. Laitetta myydään sekä yhden että useamman pyydystyskerran malleina.

Liima-ansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liima-ansaan jäänyt hiiri. Vaikka tämäntyyppisiä ansoja on kritisoitu julmiksi, ruokaöljy vapauttaa hiiren helposti.

Liima-ansa, joka on tehty joko luonnon- tai synteettisistä aineista levitetään halutulle pinnalle, jonka jälkeen loukun keskelle laitetaan houkutin kuten ruokaa tai hajustetta. Tätä ansatyyppiä käytetään usein vain sisätiloissa, sillä ulkona erilaiset häiriötekijät kuten kosteus ja pöly vähentävät ansan tehoa. Ansaan joutunut hiiri voidaan vapauttaa kasviöljyn avulla. Tätä ansatyyppi on myrkytön ja siten sopiva ihmisasutuksissa. Toisaalta kuolema on paljon hitaampi kuin perinteisissä ansoissa jos asettaja ei tapa tai vapauta hiirtä.[6]

Vaihtoehtoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strykniiniin upotetut pelletit olivat muutamia vuosia sitten suosittu tapa hävittää jyrsijöitä. Niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt niiden myrkyllisten kemikaalien takia sekä aineen mahdollisesta kulkeutumisesta lasten ja lemmikkieläinten lähettyville.

Ämpäriansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs versio ämpäriansasta

Ämpäriansalla voidaan myös pyydystää hiiriä.[7] Ämpärin päällä on ramppi, jonka päässä on houkutin. Pohjalla on joko vettä tai muuta nestettä, kuten pakkasnestettä. Kun hiiri erilaisten syöttien tai houkuttimien vuoksi joutuu veteen se hukkuu koska reunat estävät hiiren pääsyn pois ansasta. Hukkumisen helpottamiseksi nesteeseen voidaan lisätä pintajännitystä vähentävää ainetta kuten saippuaa. Ilman nestettä ansa toimii myös ilman tappavaa vaikutusta, jos reunat ovat tarpeeksi korkeat tai liukkaat.

Kaasuansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RADAR-hiirenloukku (kehittänyt Rentokil Pest Control) tappaa jyrsijän hiilidioksidikaasulla, jonka jälkeen laite lähettää sähköpostia annettuun osoitteeseen tyhjentämistä ja uudelleenviritystä varten.[8]

Rotanloukku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotanloukku on samanlainen loukku, mutta on rakenteeltaan tehty rottia varten ja on siten isompi. Suurta varovaisuutta tulisikin erityisesti käyttää rotanloukkuja virittäessä, sillä ne ovat usein tarpeeksi voimakkaita murskaamaan rotan niskan tai selkärangan. Tämä voima on tarpeeksi suuri myös murtamaan ihmisen sormen (verrattuna hiirenloukkuun joka yleensä vain aiheuttaa kipua ja mustelman, muttei pysyvää vammaa).

Hiirenloukut populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiirenloukut ovat yleisiä komediaelokuvissa, joissa tavallisesti pahaa aavistamaton henkilö satuttaa sormensa niihin.

Agatha Christien jännitysnäytelmä The Mousetrap (Hiirenloukku) sai ensi-iltansa 6.10.1952 Theatre Royalissa, Nottinghamissa. Lontoon ensi-ilta oli saman vuoden marraskuussa Ambassador Theatressa, missä sitä esitettiin 21 vuotta ja siitä tuli Britanniassa kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä. 1974 The Mousetrap siirrettiin St Martin’s Theatreen, missä sitä näytellään edelleen vuonna 2008. Viidenkymmenenkuuden vuoden aikana näytelmällä on ollut yli 23000 esitystä. Tampereen Teatterin Pikkuteatterissa Hiirenloukku sai ensimmäisen ensi-iltansa keväällä 1978 ja uudelleen Tampereen Teatterin päänäyttämöllä 4.12.2007. [9]

Hiiret kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ralph Waldo Emerson on viitannut hiirenloukkuun kuuluisassa sanonnassaan :"Rakenna parempi hiirenloukku, ja maailma avaa itsensä eteesi" ("Build a better mousetrap, and the world will beat a path to your door"). Tutkimukset eivät kuitenkaan ovat vahvistaneet tätä sanontaa löytyneen Emersonin kirjoituksista. [10] Tämä lause on myös kirvoittanut kyynisempiä ajatuksia, kuten "jos rakennat paremman hiirenloukun, joku rakentaa paremman hiiren" ("If you build a better mousetrap, someone will build a better mouse").

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jim Foreman: Build a better mouse trap Jim Foreman. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  2. Selected Highlights of the NYSL US Patent Collection New York state library. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  3. Van Dulken, Stephen, Inventing the 19th Century, NYU Press, 2001, sivu 128
  4. Mary Bellis: History of the Mousetrap The New York Times Company. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  5. Tattersall F. H., Smith, R. H. & Nowell, F: Experimental colonization of contrasting habitats by house mice. Zeitschrift für Säugetierkunde, 1997, nro 62, s. 350–358.
  6. Jennifer Lai: Using Mouse Glue Traps to Get Rid of Mice The New York Times Company. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  7. Instructions on how to build a bucket mouse trap asktrapperjohn.com. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  8. The World's Smartest Mousetrap Rentokil Initial. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  9. http://www.the-mousetrap.co.uk/
  10. John H. Lienhard: A better mousetrap John H. Lienhard. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hiirenloukku.