HMHS Britannic

HMHS Britannic oli White Star Line -varustamon RMS Olympicin ja RMS Titanicin sisaralus, joka laskettiin vesille vuonna 1914. Laivan nimen on sanottu pitäneen olla alun perin Gigantic, mutta Titanicin onnettomuuden jälkeen nimi vaihdettiin, sillä varustamon arvellaan pitäneen aiottua nimeä liian uhmakkaana. Varustamo tosin kiistää kaavailleensa Gigantic-nimeä alun perinkään. Britannic valittiin laivan nimeksi oletettavasti ensimmäisen maailmansodan edellä vallinneen isänmaallisuuden vuoksi.

Historia

Britannic oli samantyylinen kuin sisaraluksensa RMS Olympic ja RMS Titanic, mutta kolmikosta kaikkein suurin. Laiva laskettiin vesille 26. helmikuuta 1914, mutta ennen valmistumistaan valtamerialukseksi se pakko-otettiin 13. marraskuuta 1915 ensimmäiseen maailmansotaan, jossa se toimi sairaalalaivana (HMHS - His Majesty's Hospital Ship) Välimerellä.

Britannicin viimeisistä hetkistä on tehty yksi elokuvasovitus, Brian Trenchard-Smithin ohjaama televisioelokuva Britannic, joka valmistui vuonna 2000.

Uppoaminen

Britannic uppoaa

Tiistaina, 21. marraskuuta 1916 kello 8.12 aamulla Britannicin kulkiessa Kean kanaalissa Kreikan rannikolla laivaa ravisutti voimakas räjähdys, joka repi sen kylkeen ammottavan aukon ja se upposi 55 minuutissa. Aluksen päällikkö Bartlett yritti viimeisenä keinona ajaa laivan matalikolle siinä onnistumatta. Tämä johti ihmishengen menetyksiin, koska koneita ei pysäytetty, vaikka pelastusveneitä laskettiin jo alas. Britannicilla olleista 1300:sta henkilöstä vain 30 sai surmansa, hekin pelastusveneissä, jotka joutuivat laivan potkurin runtelemiksi, sillä laiva oli lähellä Kreikan rannikkoa. Titanicin onnettomuuden jälkeen kaikkiin laivoihin oli lisätty riittävä määrä pelastusveneitä, eikä niiden puute ollut ongelmana Britannicilla. Titanicin ja Britannicin onnettomuuksien välillä oli neljä vuotta. Sairaanhoitaja Violet Jessop työskenteli molemmilla laivoilla näiden upotessa ja selvisi hengissä kummallakin kerralla.

Toinen räjähdys

Britannicin hylkyä tutkittaessa huomattiin, että Britannicin keula oli mennyt poikki. Tämä viittasi siihen, että laivalla oli sattunut toinenkin räjähdys. Miina oli lämmittäjien mukaan räjähtänyt paapurin puolella. Tutkijat huomasivat myös, että yksi Britannicin höyrykoneista, joka sijaitsi repeämän vieressä, oli räjähtänyt. Tutkijat löysivät hajonneen koneen viereltä paljon hiiltä, joka kokeiden mukaan oli räjähtänyt. Tämä saattaisi viitata siihen, että laivalla oli tapahtunut hiilipöly-räjähdys.^lähde?

Uppoamisen syyt

Laivan räjähdyksestä syytettiin aluksi saksalaista torpedoa, mutta myöhemmin todennäköisenä syyllisenä pidettiin saksalaista miinaa. Myöhemmin saatiin tietää, että saksalainen sukellusvene oli muutamaa viikkoa aikaisemmin miinoittanut Britannicin käyttämän kanaalin. Miina ei saanut aikaan kovin suurta tuhoa pohjassa, ja laivan olisi pitänyt pysyä pinnalla, mutta laipioiden vesitiiviit ovet kattilahuoneessa oli jätetty auki, eikä laiva kestänyt jättimäiseen konehuoneeseen tulvineen veden massaa, vaan upposi. Myös tuuletusluukkuja oli jätetty auki paikalla vallinneen helteen vuoksi. Miinaräjähdys tapahtui kohtalokkaaseen aikaan aamulla vahdinvaihdon aikana, jolloin miehistön oli päästävä liikkumaan laipioiden vesitiiviiden ovien läpi. Lisäksi laivan rakentamisessa käytetyt niitit olivat hauraampia kuin laivan runko: ne ruostuivat siis nopeammin ja tekivät rungosta suunniteltua heikomman.

Hylyn sijainti

Britannicin hylyn sijainti

Britannicin hylky on noin 120 metrin syvyydessä Kreikan rannikolla (37°42′05″N, 24°17′02″E). Ensimmäisenä sitä tutki sen löytäjä tutkimusmatkailija Jacques-Yves Cousteau vuonna 1975. Hylky on riittävän matalalla sukeltajien tutkittavaksi, mutta sitä pidetään Ison-Britannian sotahautamuistomerkkinä, ja kaikkien tutkimusmatkojen on saatava sekä Ison-Britannian että Kreikan hallitusten hyväksyntä.

Lähteet

• de Kerbrech, Richard: Ships of the White Star Line. Hersham, Surrey, UK: Ian Allan Publishing Ltd., 2009. ISBN 978-0-7110-3366-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Hospital Ship Britannic (englanniksi)